- >
- Näyttelyt
- >
- Verkko- ja kiertonäyttelyt
Kultamuseon verkkonäyttelyyn voit tutustua myös mukavasti kotisohvalta. Tai ehkäpä kiertonäyttelymme saapuu juuri sinun kotipaikkakunnallesi!
Kultatarina
KULTATARINA johdattaa sinut kultamaiden ääreen kätevästi missä tahansa. Syventyäksesi kultahistoriaan, sinun tarvitsee vain ottaa mukava asento ja uppoutua tarinaan. Useimmat tarinat löytyvät perusnäyttelystämme, mutta osaan pääset tutustumaan vain täällä verkossa. Tervetuloa kultaisten KULTATARINOIDEN maailmaan!
Lapin värikkäässä kultahistoriassa esiintyy laaja kirjo erilaisia ihmiskohtaloita, tsaarinaikaisen suuriruhtinaskunnan prospäkkäreistä nykypäivän kullankaivajiin. Näihin elämäntarinoihin mahtuu niin epäonnea kuin huikeita onnistumisia, tragikoomisia ja romanttisia piirteitä unohtamatta.
Kaikille kultaryntäyksille on yhteistä ollut se, että kullankaivua ja siihen liittyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä on pyritty säätelemään lailla joko jo ennen ryntäystä tai viimeistään sen alettua.
Lapin kultahistoriassa paikalliset ovat olleet mukana Ivalojoen kultaryntäyksestä lähtien. Jokunen heistä oli palkallisena työmiehenä kaivamassa tai virkamiesten apuna, monelta muulta on puolestaan ostettu ruokatavaraa ja muita tarvikkeita. Ivalojoen hiljaisempinakin vuosina Kultalan viimeisenä vahtina toimi paikallinen Sammeli Saijets, sillä häntä eivät kaamos ja yksinäisyys pelottaneet.
Viinaryyppy työmiehille, konjakkia tai paloviinaa tarvikelistauksissa, joskus jopa viiniäkin. Alkoholi näyttäytyy enemmän tai vähemmän tärkeänä osana Lapin kultakulttuuria, Ivalojoen kultaryntäyksestä alkaen.
Naiset ovat olleet kaikkina aikoina mukana kultahistoriassa, vaikka kirjalliset lähteet käsittelevät enemmän miehiä. Lapin kultahistoria ei poikkea tästä, joten seuraavaksi muutama esimerkki naisista pohjoisen Lapin kultakentillä.
Lapin kultalöytöihin liittyy monenlaisia tarinoita, joista mielenkiintoisimpia ovat unennäön perusteella tehdyt löydöt. Seuraavaksi pari esimerkkiä.
Kun puhutaan kultahistoriaan tai kultaan liittyvistä kohtaloista tai legendoista, on niitä käytännössä yhtä paljon kuin kultamailla on ollut ihmisiäkin. Osa legendoista on kuitenkin jäänyt muita paremmin elämään.
Kultaryntäys Lappiin -kiertonäyttely
Vuonna 1868 Kondrad Lihrin retkikunta teki Suomen ensimmäisen lupaavan kultalöydön Ivalojoen varrelta. Vaikka löytö oli vaatimattomat 0,2 grammaa, uutinen oli sensaatio. Seuraavana vuonna kaksi merimiestä, Ervast ja Lepistö, löysivät Ivalojoelta yli 2 kiloa kultaa, vahvistaen täten Lihrin retkikunnan löydön Lapin kullasta. Kultaryntäys oli alkanut!
Kultamuseo on tuottanut näistä tapahtumista Kultaryntäys Lappiin -kiertonäyttelyn. Näyttely kertoo Ivalojoen kultaryntäyksestä, josta alkoi Lapin yli 150 vuotinen kultahistoria. Näyttelyssä kultahistoriaa avataan sekä yleisellä tasolla että yksittäisten henkilöiden kautta – paikallisia ja naisia unohtamatta. Näyttely koostuu 13 eri teemapaneelista, joita voidaan muunnella tilan ja tilanteen mukaan.
Kiertonäyttely aloitti kierroksensa heinäkuussa 2019 Ivalon kirjastosta. Näyttely on ollut esillä kullanhuuhdonnan SM- ja MM-kisojen ajan Tankavaarassa sekä Savukosken, Pelkosenniemen, Sodankylän, Piippolan, Nivalan, Rantsilan, Pudasjärven, Tervolan ja Sallan kirjastoissa. Kesällä 2022 näyttely matkaa Outokumpuun kaivosmuseoon.
Oletko kiinnostunut saamaan näyttelyn omiin tiloihisi esille? Ota yhteyttä kokoelmapäällikkö Hanna Mattilaan puhelimitse +358 400 688 128 tai sähköpostilla etunimi.sukunimi (at) kultamuseo.fi.
- >
- Näyttelyt
- >
- Verkko- ja kiertonäyttelyt