Kultakuume iskee! 

Lapin kultahistoria -näyttely tarjoaa kurkistuksen elämään pohjoisen kultakentillä. Näyttelyssä kävijälle avautuvat Suomen kultaryntäysten vaiheet ensimmäisestä kultalöydöstä konekaivun aikaan. Vierailija kohtaa 1860-luvun Suomen suuriruhtinaskunnan köyhät olot ja hahmottaa Lapin kultaryntäykset kartalla. Tankavaaran kultalöytö unessa ja Lemmenjoen elinkautisten edesottamukset avaavat kultamaiden elämää ennen laajamittaista kaivostoimintaa. 

Erämaassa eläessä kädentaidot ja luonnossa selviytyminen ovat olleet olennaisia taitoja kullankaivajille. Esilläoleva esineistö tarvetyökaluista pirtutynnyriin tuo menneisyyden kävijän lähelle. Kultamaiden asukkaiden piti pärjätä vähillä resursseilla, mikä vaati kestävyyttä ja kekseliäisyyttä. Kullankaivajan mökkiin kurkatessa kävijä voi kuvitella itsensä vaatimattomaan elämään keskelle erämaata. Tarinat Lapin kullankaivajalegendoista tarjoavat inhimillisen näkökulman raskaaseen elämäntapaan, samalla kun videot ja valokuvat elävöittävät elämää kultamailla. 

Näyttelyssä esilläolevat kopiot Suomen merkittävimmistä hippulöydöistä kutittelevat kävijän sisäisiä kullankaivajavaistoja ja riittävät sytyttämään kultakuumeen kenessä tahansa. Oletko sinä seuraavan isommushipun löytäjä? 

Lapin kultahistorian helmiä

ENSIMMÄISET MERKIT KULLASTA

Vuonna 1868 rahapajan apulaisjohtaja Johan Conrad Lihr retkikuntineen lähetettiin etsimään kultaa Suomen Lapista. Etsintäretkelle oli pikainen tarve, olihan Norjan puolelta Tenojoelta aiemmin löydetty pieniä määriä himoittua jalometallia. Kesän kääntyessä syksyksi retkikunta saapui Ivalojoelle, jossa ensimmäiset Lapin kultahiput kimmelsivät koevaskoolin pohjalla. Ivalojoen Nulkkamukasta löytyneet kultahiput käynnistivät Suomen ensimmäisen kultaryntäyksen – seuraavana kesänä ensimmäiset kaivajat löysivätkin vain muutamassa viikossa parisen kiloa kultaa!

KULTAYHTIÖT LAPISSA

Kullan emäkallion löytymiseen uskottiin lujasti 1900-luvun alkupuolella, ja sen etsimistä varten perustettiin useita yhtiöitä suurin toivein. Niistä ensimmäinen oli kemijärveläisen Henry Kerkelän perustama Kerkelän kultakaivososakeyhtiö Pohjola vuonna 1902. Myöhemmin perustettiin Ivalojoki Oy ja Oy Lapin Kulta Ab koneellisen kullankaivun harjoittamiseksi Inarin Lapissa. Yhtiöiden menestykseen luotettiin, ja perustajajoukossa olikin aikakauden silmäätekeviä ja teollisuusruhtinaita. 

Yrityksistä huolimatta kullan emäkalliota ei löytynyt. Edes irtokultaa ei löytynyt toiminnan pyörittämiseksi tarvittavaa määrää ja yhtiöt ajautuivat toinen toisensa jälkeen konkurssiin. Kultayhtiöistä oli kuitenkin hyötyä muille kuin omistajilleen: pohjoisen Lapin tieverkostoa rakennettiin ja kehitettiin yhtiöiden tarpeisiin, ja yksittäisten kullankaivajien oli helpompaa alkaa kaivaa koneiden jättämistä valmiista montuista. 

LEMMENJOEN KULTARYNTÄYS

Suuri kultakuume syttyi Lemmenjoella vuonna 1945. Huhut kullasta saivat sodasta palaavat miehet Lappiin onneaan kokeilemaan. Sitkeimmät heistä jäivät kultamaille elinkautisiksi – he viettivät ikänsä erämaassa kultaa kaivaen.  

Lemmenjoki on ollut näkyvästi esillä mediassa 1950-luvulta lähtien – laajemman yleisön tietoisuuteen on painunut monia unohtumattomia tarinoita kullankaivajista ja epäilemättä hieman romantisoitu kuva elinkautisten elämäntavasta. Aivan suotta kullankaivajat eivät kuitenkaan alueelle saapuneet, sillä runsaine sivujokineen Lemmenjoki on ollut vuosikymmeniä Lapin tuottoisin huuhdontakulta-alue ja usea Suomen kultahistorian isommushippu on sieltä peräisin.