Kulta on vanhin ihmisen työstämä metalli. Hämmästy kullan tarinasta! 

Millaista oli elämä Kalifornian kultakentillä? Miten syntyi legenda El Doradosta? Entä mistä kulta ylipäätään on peräisin? 

Kultamuseon kansainvälinen näyttely Golden World on maailmanympärimatka kullankaivun historiaan sekä ihmisen ja kullan suhteeseen. Näyttelyssä tutustut kultahistorian kiehtovimpiin tarinoihin ja uskomattomimpiin löytöihin. Muun muassa antiikin roomalaisten valtavat huuhtomot, kelttien kultapata sekä kultaiset rituaaliesineet kertovat kullan tarinaa eri aikakausina ja eri puolilla maailmaa. Kullanhimon varjopuoliin tutustutaan Brasilian kurjien kaivosolojen kautta. Rekonstruktiot keskiajan kullanhuuhdontavälineistä saavat ihailemaan käsityötaitoja ja ihmisen kekseliäisyyttä.  

Golden World -näyttely sijaitsee maailman suurimman vaskoolin alla ympyränmuotoisessa näyttelyrakennuksessa. Kultatietous ja näyttelyesineet on koottu yhteistyössä suurlähetystöjen ja kullanhuuhdontayhdistysten kanssa maailman ainoaan kansainvälistä kultahistoriaa esittelevään Kultamuseoon.  

Kansainvälisen kultahistorian helmiä

Kultamuseon näyttelystä löytyvä 1400-luvun tsekkiläinen kullanhuuhdontaränni.
Kultamuseon näyttelyssä esillä olevia ghanalaisia punnuksia.
Kultamuseon näyttelyssä sijaitseva kopio maailman suurimmasta alluviaalisesta kultahipusta.
KLONDIKEN KULTARYNTÄYS

Yksi maailman tunnetuimmista kultaryntäyksistä alkoi vuonna 1896 Kanadan Yukonissa. Klondikesta sattumalta löytynyt rikas kultapaikka houkutti erämaahan noin 100 000 onnenetsijää. Jo 900 kilometrin matka ikiroutaisen erämaan halki oli vaativa, eikä perillä odottanut kuin toive rikkauksista. Vaikka suurin osa lähtijöistä ei rikastunut, eivätkä kaikki edes päässeet perille, menestystarinat ja romantisoitu kuva kultamaiden elämästä jäivät kiehtomaan ihmisten mieliä. Kullankaivu jatkuu Yukonissa vielä tänäkin päivänä, tosin vähemmällä väellä ja isommilla koneilla. 

LÖYTÖRETKET

Etelä-Amerikan alkuperäiskansat olivat taitavia kullan hyödyntäjiä. Kultaa löytyi paljon, ja sitä muokattiin käyttö- ja koriste-esineisiin sekä rituaalitarkoituksiin. Muun muassa asteekit, inkat ja chimut kokivat kuitenkin karun kohtalon löytöretkiajan alkaessa. 

1500-luvulla eurooppalaisten kullanhimo oli kyltymätön. Uutiset uudesta mantereesta ja sen kultavarannoista laittoivat valloittajat liikkeelle. Alkuperäiskansojen taitavien kultaseppien taidonnäytteitä rahdattiin laivakaupalla Eurooppaan sellaisinaan ja harkoiksi sulatettuina. Alkuperäisasukkaita kohdeltiin huonosti, ja osa orjuutettiin töihin kaivoksille. 

JAPANI

Japanissa on kaivettu kultaa 700-luvulta alkaen. Japanin kultavarannoille on tyypillistä epidermisyys, eli kultaa löytyy tuliperäisen maaperän kuumista lähteistä. Esiintymät ovat yleensä suhteellisen matalia, ja siten niitä on helppo kaivaa. Perinteisten kullankaivutapojen lisäksi Japaniin saapui länsimainen kaivutyyli 1800-luvun puolivälissä. 

Yksi japanilainen taidonnäyte on kullalla koristeltu kimono. Kimonoissa kultaa käytetään koriste-efektinä, joko silkkilangan ympärille käärittynä tai levynä. Käytetty kulta on lehtikultaa, eli puhdasta kultaa, joka on lyöty todella ohueksi levyksi.