Uusi erä supersuosittua geologian yleisteosta on saapunut!✨

Tiesitkö, että Suomen kallioperä on pullollaan tarinoita muinaisista luonnonmullistuksista: merten avautumisista, elämän kehityksestä, menneistä ilmastonmuutoksista, tulikuumista laavavirroista, supertulivuorien räjähdyspurkauksista, kosmisista törmäyksistä ja poimuvuoristojen nousuista sekä romahduksista?

Näiden tarinoiden jäljille johdattaa yleistajuinen teos Suomen muinaiset tulivuoret, kirjoittajina geologit Jussi Heinonen ja Elina Lehtonen. Kattava tietopaketti jokaiselle luonnossa liikkujalle, joka haluaa ymmärtää ympäristöään pintaa syvemmältä!

Suomen muinaiset tulivuoret Kultamuseon museokaupasta 35 €
Tervetuloa ostoksille!✨ ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Uutta museokaupassa! ✨ Petri Halisen Lapin arkeologia — Elämän jälkiä kivikaudelta uudelle ajalle

Milloin Suomen pohjoiset alueet asutettiin? Keitä ensimmäiset tulokkaat olivat, ja miten he elivät? Mihin ulottuvat saamelaisen kulttuurin juuret?

Lapin arkeologia on vuosikymmeniä odotettu teos napapiirin pohjoispuolisten alueiden elämän jäljistä kivikaudelta 1700-luvulle. Esinelöytöjen, hautapaikkojen ja elinkeinojen vaihteluista kertovien todisteiden avulla pohjoinen piirtyy teoksessa omintakeisena mutta myös jatkuvasti muuttuneena yhteisöjen verkostona. Lappi Skandinaviasta Kuolan niemimaalle ei ollut periferiaa, vaan eri väestöryhmien välinen yhteydenpito ja kaupankäynti oli vilkasta. Rautakaudella suurin saamelaiskulttuurin alue ulottui jopa tuhannen kilometrin matkalle. Miksi se kuitenkin hävisi nopeasti keskiajalla?

Teos avaa yleistajuisesti uusimpia arkeologian, historian, genetiikan ja kielitieteen löytöjä, jotka ovat mullistaneet monia käsityksiä alueen menneisyydestä. Samalla se osoittaa, kuinka esihistorialliset jäljet näkyvät Lapissa edelleen.

Petri Halisen Lapin arkeologia — Elämän jälkiä kivikaudelta uudelle ajalle Kultamuseon museokaupasta 38 €. Tervetuloa ostoksille! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Mikko Raudasoja (s.1873) eli Raudas-Mikko oli suuri luonnonystävä ja Ivalojoen kullankaivaja. Hän saapui Ivalojoelle 1903, noin 30-vuotiaana. Kertoman mukaan, hän oli lähtenyt "fiskuuseen Ruijaan" ja poikennut paluumatkalla koettamaan kultaonneaan. Jo kokeilusta hän sairastui elinikäiseen kultakuumeeseen. Raudas-Mikko asusteli Ruikan hirsikämpässä, ja kierteli laajoilla alueilla kartoittaen hyviä kultamaita. Hän oli suuri luonnonystävä, eikä ruoakseenkaan metsästänyt, vaikka erämaassa kärsi ajoittain nälkää. Tuvan hiiriäkin hän ruokki kädestä, ja kesytti hirven, joka sitten toimi pihanvahtina. Karhuakin hän kertoi yrittäneensä kesyttää, kun se oli tullut kurkistelemaan ikkunoista.

Kuvassa Mikko Raudasoja kädessään lokakuussa 1926 löytämänsä kultahippu, joka painoi huikeat 127,75 grammaa. Hänen kerrotaan löytäneen myös 370 grammaa painavan kulltakimpaleen Ivalojoelta, mutta löydöstä ei ole varmaa tietoa.

📸 Kultamuseo. Lähde: Viljo Mäkipuro 1975: Kulta-Lappia ja kullankaivajia s. 84-85. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Uutta Kultamuseossa! Näyttelysisällöt löytyvät nyt myös digitaalisena oppaana Reveel-sovelluksessa. Sovelluksen avulla näyttelysisällöt avautuvat nyt 28 kielellä, vaikkapa hollanniksi, kreikaksi tai japaniksi. Tervetuloa Kultamuseoon ympäri maailmaa!

New at the Gold Museum! The exhibitions are now available as a digital guide in the Reveel app. Reveel displays the exhibitions in 28 languages, for example Dutch, Greek or Japanese. Welcome to the Gold Museum around the world!40-sivuinen PDF-asiakirja englanniksi muutettuna Reveel-opaskirjaksi 28 eri kielelle – ei ole ongelma! 🌍📖

On hienoa nähdä, kuinka Lapin kultamuseo taianomaisessa maisemassa parantaa vierailukokemusta tarjoamalla tietoa myös omalla kielellä✨

QR-koodit 📲 löytyvät ympäri museota ja ovat helposti saatavilla verkkoselaimen kautta! 🌐

Kultamuseo / Goldmuseum Tankavaara ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Toivo Koivisto (1884-1961) teki merkittävän uran Lapin kaivosyhtiöissä 1920-luvulla. Hän oli aiemmin ollut Itä-Siperiassa kultakaivoksilla, joissa tutustui Heikki Kivekkääseen. Heidän kohtalonsa kietoutuivatkin sittemmin tiiviisti yhteen.

Kaukoidässä Koivisto perusti useita omia kultakaivoksia, ja joissakin hyödynnettiin hydraulista kaivutapaa. Venäjän kansalaissodan taistelut Itä-Siperiassa sotkivat Koiviston suunnitelmat, ja hän palasi Suomeen 1923. Kotikonnuillaan hän jatkoi kaivosalalla ja toimi johtajana ja pääosakkaana Lapin Kulta Oy:ssä 1924-1927, jossa myös Kivekäs käytti merkittävää päätäntävaltaa. Yhtiö kaivoi kultaa Pahaojan seuduilla, mutta tulokset jäivät laihoiksi: 71 kuutiota soraa ja 17,75 grammaa kultaa.

Hän kirjoitti Itä-Siperian ajastaan muistelmateoksen "Seikkailuja villissä idässä" 1929.
Kuvassa työmies Heinonen ja Koivisto (oik.) laudasta rakennetun kodantapaisen edessä. Inari, Sotajoki 1926.

📸 Kultamuseo. Lähde: Seppo J. Partanen 1999: Sankareita, veijareita ja huijareita - Lapin kullankaivajien tarina, s. 120-122. Jorma Kivisaari: Henkilötiedosto, sv. Koivisto Toivo, www.kultahippu.fi/henkilotiedosto/henkilotiedosto/ ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Kultamuseo teki Inarin kunnan tilaamana merkitysanalyysin Ivalossa sijaitsevista Kultamiespatsaista. Merkitysanalyysi on museoiden käyttämä menetelmä erilaisten kulttuuriperintökohteiden tutkimiseksi. Kultamuseon tekemän merkitysanalyysin tavoitteena oli tuottaa Inarin kunnalle tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimuksen teossa hyödynnettiin kyselyitä ja haastatteluja sekä patsaisiin ja kullankaivuuseen liittyvää historiallista tietoa.

Voit tutustua merkitysanalyysiin ja sen sisältöön osoitteessa:

www.kultamuseo.fi/merkitysanalyysi-ivalon-kullankaivajamuistomerkista/ ... Näytä lisääNäytä vähemmän