Matti Pellervo Kankainen (1910-1980) eli Pelle oli Lemmenjoen elinkautisten kullankaivajien joukossa erikoisimpia ilmestyksiä. Hän eleli kultamailla 1951 lähtien, mutta ei tarttunut itse liiemmin lapion varteen. Sitäkin enemmän Pelle auttoi muita tarvikkeiden kannossa Kultasatamasta ja sai palkkioksi kultaa ja korukiviä.

Pelle oli suuri luonnonystävä ja vietti pitkiä aikoja metsissä vaellellen. Hänen kerrotaan mukautuneen niin luonnontilaiseksi, että söi ruokansa enimmäkseen raakana ja käytti ravinnokseen muun muassa kuusen vuosikerkkiä. "Hän nukkui talvellakin ulkona paperisäkissä ja ui avannoissa. Talvipukunsa hän oli itse ommellut karvapuoli päällepäin asetetuista porontaljoista". Pitkään hän eleli kalastellen, ja asettui Jäkälä-Äytsin isoon kämppään, joka toimi kiintopisteenä kultamaiden matkailijoille. Lisäksi hän opasti turisteja kulta-alueilla ja opetti vaskausta.

Arvo Ruonanniemen sanoin Pelle "on omaksunut taidon elää aivan kuinka haluaa. Hän on tehnyt elämästään filosofian ja filosofiastaan elämän." Kuvassa Pelle Kankainen kullankaivussa Inarissa 1950-luvulla.

📸 Kultamuseo, Viljo Mäkipuron kokoelma. Lähde: Viljo Mäkipuro: Kulta-Lappia ja kullankaivjia s. 247-248. Arvo Ruonanniemi: Kultahiekka ja tiimalasi s. 52-53 ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Cornelie Marie Elisabeth Gallois, tai tuttavallisemmin Lily (s. 1929) oli hollantilainen opiskelija, joka saapui Lappiin keväällä 1952. Hänen matkansa tarkoitus oli tutkia pohjoisen linnustoa ja kasvistoa, erityisesti muuttolintujen pesintää. Inspiraation matkalleen hän oli saanut kolttasaamelaisista kertovasta kirjasta: hän halusikin lisäksi selvittää, olivatko koltat yhtä onnellisia, kuin kirjassa esitettiin.

Näistä asetelmista Lily otti matkansa suunnaksi Sevettijärven, mutta huhtikuun alussa matka tyssäsi Inariin runsaan lumen vuoksi. Tällöin Kullervo Korhonen kumppaneineen kutsui Lilyn Lemmenjoelle kokin apulaiseksi, sillä "siellä voisi muuttolintujen tuloa ja pesimistä tarkkailla yhtä hyvin kuin Sevettijärvelläkin". Lily tarttui tarjoukseen ja saapui lentokoneella Jäkälä-Äytsille kullankaivajien ruoka-apulaiseksi.

Alkukesästä hän kuitenkin jätti tehtävänsä, ja suuntasi telttoineen maastoon lintuja tutkimaan. Seuraavan reilun vuoden ajan Lily työskentelikin kokkina työmailla ja lukumiehenä poroerotuksissa. Lily oppi sujuvan suomen ja saamen kielen, ja kotiutui "kevään ja kesän ihmeelliseen valoisuuteen ja tunturien laajoihin, rauhallisiin näköaloihin". Eikä hän omien sanojensa mukaan ole koskaan nauranut niin paljon kuin Lapissa. Kuvassa Lily hiihtämässä Inarissa 1950-luvulla.

📸 Kultamuseo, Viljo Mäkipuron kokoelma. Lähde: Viljo Mäkipuro: Kulta-Lappia ja kullankaivajia s. 242-248 ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Helsingin matkamessut lähestyvät!

Kultamuseo osallistuu tänäkin vuonna matkamessujen yleisöpäiville 17.-19.1. Löydät meidät Lapland North Destinationin osastolta 6f48: tule juttelemaan ja kuulemaan lisää Pohjois-Lapin upeista kulttuurikohteista ja elämyksistä. Nähdään messuilla! 🌟

📸 Messukeskus ... Näytä lisääNäytä vähemmän

❗ Tänään ke 8.1.2025 Kultamuseo on avoinna poikkeuksellisesti klo 13.00-16.00 sähköyhtiön suorittamien sähköverkon kunnossapitotöiden vuoksi.

Kiitos ymmärryksestä ja tervetuloa Kultamuseoon!

❗Today Wed 8 Jan 2025 Gold Museum will be open exceptionally 13.00-16.00 due to electricity network repairs by the electricity company (Rovakaira).

Thank you for your understanding and welcome to Gold Museum! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Joosef Juhonpoika Sallila (1877-1946) oli kullankaivaja ja helmenpyytäjä, jonka tarina elää Raja-Joosepin nimessä. 1910-luvulla Joosef kaivoi kultaa Ivalojoella, missä tapasi Kultalan kämppäemäntä Tildan. Joosef ja Tilda tulivat Luttojoelle, nykyisen Raja-Joosepin alueelle vuonna 1915. Pariskunta asettui asumaan jo aiemmin paikalle rakennettuun pieneen maasaunaan. Seuraavan kymmenen vuoden aikana pihapiiriin rakennettiin lisäksi mm. pirtti, navetta, lampola, maakellari, ulkouuni ja kaivo. Tilalle hankittiin lampaita ja lehmiä, istutettiin perunaa, ja lisäksi pariskunta sai elantonsa kalastuksesta, metsästyksestä sekä poronhoidosta. Raja-Joosepin asukit jättivät tilansa partisaaniuhan takia vuonna 1943, mutta palasivat sodan päätyttyä.

Raja-Joosepin asuinkenttä on yhä pystyssä, ja se on luokitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Kuvassa Raja-Jooseppi vaimonsa ja porojen kanssa vuonna 1932.

📸 Museovirasto, suomalais-ugrilainen kuvakokoelma, Nickul, Karl 1932. Lähde: Jorma Kivisaari: Henkilötiedosto sv. Joosef Sallila, www.kultahippu.fi/henkilotiedosto/henkilotiedosto/
Museovirasto: Raja-Joosepin asuinkenttä www.rky.fi/ ... Näytä lisääNäytä vähemmän

❗ Ke 8.1.2025 Kultamuseo on avoinna poikkeuksellisesti klo 13.00-16.00 sähköyhtiön suorittamien sähköverkon kunnossapitotöiden vuoksi.

Kiitos ymmärryksestä ja tervetuloa Kultamuseoon!

❗Wed 8 Jan 2025 Gold Museum will be open exceptionally 13.00-16.00 due to electricity network repairs by the electricity company (Rovakaira).

Thank you for your understanding and welcome to Gold Museum! ... Näytä lisääNäytä vähemmän