• Fri 11 April 2025 Gold Museum is exceptionally closed

    On Friday 11.4. Gold Museum is exceptionally closed due to staff training. The Gold Museum will be open during the same week Mon-Thu and the following week normally Mon-Fri 11-16. Welcome to Gold Museum!

  • Gold Museum is open Mon–Fri 11–16 in spring 2025

    Due to the strategy and development work of the Gold Museum, the museum will open to individual visitors at 11 am during the spring season. For groups who book in advance, the museum will open earlier if agreed. At the beginning of June, we will return to our usual summer opening hours. A warm welcome to Gold Museum Mon-Fri 11–16! Gold Museum is open2.1.–31.5.2025 Mon-Fri 11–16 December 2024:1.–20.12. Mon–Fri 10–16,27.–31.12. Mon–Fri 10–16The museum is closed 21–26 Dec, 1 Jan and 6 Jan. Ongoing exhibitions:Lapland’s gold historyGolden WorldMiners and Mines – World War II and the Lappish Gold until 31 May…

A Surprise in the middle of Wilderness

Tankavaara is home for the only international museum in the world displaying past and present of gold panning and prospecting. The first main exhibition presents the history of gold prospecting in Lapland. The second main exhibition, Golden World – International Gold History, presents over twenty countries all over the world. Welcome!

In Tankavaara area you can also find our neighbours: Tankavaara Gold Village with its services and the UKK National Park nature trails.

  • Fri 11 April 2025 Gold Museum is exceptionally closed

    On Friday 11.4. Gold Museum is exceptionally closed due to staff training. The Gold Museum will be open during the same week Mon-Thu and the following week normally Mon-Fri 11-16. Welcome to Gold Museum!

    Lue lisää

  • Winter holiday activities at Gold Museum

    Winter holiday activities at Gold Museum

    During the winter holiday weeks 17.-28.2.2025, the Gold Museum is buzzing! The weekly programme includes gold panning, guided tours and exciting activities for the whole family. The programmes are included in the price of the museum ticket, unless otherwise stated. Museum Card and Smartum are also accepted. Winter holiday programmes at Gold Museum: Mon 13.00:…

    Lue lisää

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
Mikko Raudasoja (s.1873) eli Raudas-Mikko oli suuri luonnonystävä ja Ivalojoen kullankaivaja. Hän saapui Ivalojoelle 1903, noin 30-vuotiaana. Kertoman mukaan, hän oli lähtenyt fiskuuseen Ruijaan ja poikennut paluumatkalla koettamaan kultaonneaan. Jo kokeilusta hän sairastui elinikäiseen kultakuumeeseen. Raudas-Mikko asusteli Ruikan hirsikämpässä, ja kierteli laajoilla alueilla kartoittaen hyviä kultamaita. Hän oli suuri luonnonystävä, eikä ruoakseenkaan metsästänyt, vaikka erämaassa kärsi ajoittain nälkää. Tuvan hiiriäkin hän ruokki kädestä, ja kesytti hirven, joka sitten toimi pihanvahtina. Karhuakin hän kertoi yrittäneensä kesyttää, kun se oli tullut kurkistelemaan ikkunoista. 

Kuvassa Mikko Raudasoja kädessään lokakuussa 1926 löytämänsä kultahippu, joka painoi huikeat 127,75 grammaa. Hänen kerrotaan löytäneen myös 370 grammaa painavan kulltakimpaleen Ivalojoelta, mutta löydöstä ei ole varmaa tietoa.

📸 Kultamuseo. Lähde: Viljo Mäkipuro 1975: Kulta-Lappia ja kullankaivajia s. 84-85.

Mikko Raudasoja (s.1873) eli Raudas-Mikko oli suuri luonnonystävä ja Ivalojoen kullankaivaja. Hän saapui Ivalojoelle 1903, noin 30-vuotiaana. Kertoman mukaan, hän oli lähtenyt "fiskuuseen Ruijaan" ja poikennut paluumatkalla koettamaan kultaonneaan. Jo kokeilusta hän sairastui elinikäiseen kultakuumeeseen. Raudas-Mikko asusteli Ruikan hirsikämpässä, ja kierteli laajoilla alueilla kartoittaen hyviä kultamaita. Hän oli suuri luonnonystävä, eikä ruoakseenkaan metsästänyt, vaikka erämaassa kärsi ajoittain nälkää. Tuvan hiiriäkin hän ruokki kädestä, ja kesytti hirven, joka sitten toimi pihanvahtina. Karhuakin hän kertoi yrittäneensä kesyttää, kun se oli tullut kurkistelemaan ikkunoista.

Kuvassa Mikko Raudasoja kädessään lokakuussa 1926 löytämänsä kultahippu, joka painoi huikeat 127,75 grammaa. Hänen kerrotaan löytäneen myös 370 grammaa painavan kulltakimpaleen Ivalojoelta, mutta löydöstä ei ole varmaa tietoa.

📸 Kultamuseo. Lähde: Viljo Mäkipuro 1975: Kulta-Lappia ja kullankaivajia s. 84-85.
... Näytä lisääNäytä vähemmän

13 tuntia sitten
Uutta Kultamuseossa! Näyttelysisällöt löytyvät nyt myös digitaalisena oppaana Reveel-sovelluksessa. Sovelluksen avulla näyttelysisällöt avautuvat nyt 28 kielellä, vaikkapa hollanniksi, kreikaksi tai japaniksi. Tervetuloa Kultamuseoon ympäri maailmaa!

New at the Gold Museum! The exhibitions are now available as a digital guide in the Reveel app. Reveel displays the exhibitions in 28 languages, for example Dutch, Greek or Japanese. Welcome to the Gold Museum around the world!

Uutta Kultamuseossa! Näyttelysisällöt löytyvät nyt myös digitaalisena oppaana Reveel-sovelluksessa. Sovelluksen avulla näyttelysisällöt avautuvat nyt 28 kielellä, vaikkapa hollanniksi, kreikaksi tai japaniksi. Tervetuloa Kultamuseoon ympäri maailmaa!

New at the Gold Museum! The exhibitions are now available as a digital guide in the Reveel app. Reveel displays the exhibitions in 28 languages, for example Dutch, Greek or Japanese. Welcome to the Gold Museum around the world!40-sivuinen PDF-asiakirja englanniksi muutettuna Reveel-opaskirjaksi 28 eri kielelle – ei ole ongelma! 🌍📖

On hienoa nähdä, kuinka Lapin kultamuseo taianomaisessa maisemassa parantaa vierailukokemusta tarjoamalla tietoa myös omalla kielellä✨

QR-koodit 📲 löytyvät ympäri museota ja ovat helposti saatavilla verkkoselaimen kautta! 🌐

Kultamuseo / Goldmuseum Tankavaara
... Näytä lisääNäytä vähemmän

4 päivää sitten
Toivo Koivisto (1884-1961) teki merkittävän uran Lapin kaivosyhtiöissä 1920-luvulla. Hän oli aiemmin ollut Itä-Siperiassa kultakaivoksilla, joissa tutustui Heikki Kivekkääseen. Heidän kohtalonsa kietoutuivatkin sittemmin tiiviisti yhteen. 

Kaukoidässä Koivisto perusti useita omia kultakaivoksia, ja joissakin hyödynnettiin hydraulista kaivutapaa. Venäjän kansalaissodan taistelut Itä-Siperiassa sotkivat Koiviston suunnitelmat, ja hän palasi Suomeen 1923. Kotikonnuillaan hän jatkoi kaivosalalla ja toimi johtajana ja pääosakkaana Lapin Kulta Oy:ssä 1924-1927, jossa myös Kivekäs käytti merkittävää päätäntävaltaa. Yhtiö kaivoi kultaa Pahaojan seuduilla, mutta tulokset jäivät laihoiksi: 71 kuutiota soraa ja 17,75 grammaa kultaa. 

Hän kirjoitti Itä-Siperian ajastaan muistelmateoksen Seikkailuja villissä idässä 1929. 
Kuvassa työmies Heinonen ja Koivisto (oik.) laudasta rakennetun kodantapaisen edessä. Inari, Sotajoki 1926. 

📸 Kultamuseo. Lähde: Seppo J. Partanen 1999: Sankareita, veijareita ja huijareita - Lapin kullankaivajien tarina, s. 120-122.  Jorma Kivisaari: Henkilötiedosto, sv. Koivisto Toivo, https://www.kultahippu.fi/henkilotiedosto/henkilotiedosto/

Toivo Koivisto (1884-1961) teki merkittävän uran Lapin kaivosyhtiöissä 1920-luvulla. Hän oli aiemmin ollut Itä-Siperiassa kultakaivoksilla, joissa tutustui Heikki Kivekkääseen. Heidän kohtalonsa kietoutuivatkin sittemmin tiiviisti yhteen.

Kaukoidässä Koivisto perusti useita omia kultakaivoksia, ja joissakin hyödynnettiin hydraulista kaivutapaa. Venäjän kansalaissodan taistelut Itä-Siperiassa sotkivat Koiviston suunnitelmat, ja hän palasi Suomeen 1923. Kotikonnuillaan hän jatkoi kaivosalalla ja toimi johtajana ja pääosakkaana Lapin Kulta Oy:ssä 1924-1927, jossa myös Kivekäs käytti merkittävää päätäntävaltaa. Yhtiö kaivoi kultaa Pahaojan seuduilla, mutta tulokset jäivät laihoiksi: 71 kuutiota soraa ja 17,75 grammaa kultaa.

Hän kirjoitti Itä-Siperian ajastaan muistelmateoksen "Seikkailuja villissä idässä" 1929.
Kuvassa työmies Heinonen ja Koivisto (oik.) laudasta rakennetun kodantapaisen edessä. Inari, Sotajoki 1926.

📸 Kultamuseo. Lähde: Seppo J. Partanen 1999: Sankareita, veijareita ja huijareita - Lapin kullankaivajien tarina, s. 120-122. Jorma Kivisaari: Henkilötiedosto, sv. Koivisto Toivo, www.kultahippu.fi/henkilotiedosto/henkilotiedosto/
... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten
Kultamuseo teki Inarin kunnan tilaamana merkitysanalyysin Ivalossa sijaitsevista Kultamiespatsaista. Merkitysanalyysi on museoiden käyttämä menetelmä erilaisten kulttuuriperintökohteiden tutkimiseksi. Kultamuseon tekemän merkitysanalyysin tavoitteena oli tuottaa Inarin kunnalle tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimuksen teossa hyödynnettiin kyselyitä ja haastatteluja sekä patsaisiin ja kullankaivuuseen liittyvää historiallista tietoa.

Voit tutustua merkitysanalyysiin ja sen sisältöön osoitteessa:

https://www.kultamuseo.fi/merkitysanalyysi-ivalon-kullankaivajamuistomerkista/

Kultamuseo teki Inarin kunnan tilaamana merkitysanalyysin Ivalossa sijaitsevista Kultamiespatsaista. Merkitysanalyysi on museoiden käyttämä menetelmä erilaisten kulttuuriperintökohteiden tutkimiseksi. Kultamuseon tekemän merkitysanalyysin tavoitteena oli tuottaa Inarin kunnalle tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimuksen teossa hyödynnettiin kyselyitä ja haastatteluja sekä patsaisiin ja kullankaivuuseen liittyvää historiallista tietoa.

Voit tutustua merkitysanalyysiin ja sen sisältöön osoitteessa:

www.kultamuseo.fi/merkitysanalyysi-ivalon-kullankaivajamuistomerkista/
... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten

1 CommentKommentoi Facebookissa

Tuttu paikka

Perjantaina 14.3.2025 Kultamuseo on poikkeuksellisesti suljettu henkilökunnan kouluttautumisen ja kehittämistyön vuoksi. Muina aikoina Kultamuseo palvelee normaalisti ma-pe klo 11-16. Tervetuloa Kultamuseoon!

Gold Museum is exceptionally closed Friday 14 March 2025 due to staff training. Otherwise, Gold Museum will be open as usual Mon-Fri 11-16. Welcome to Gold Museum!

📸Heikki Sulander

#kultamuseo #tankavaara #goldmuseumlapland 
@laplandnorth @visitsodankyla @munsodankyla

Perjantaina 14.3.2025 Kultamuseo on poikkeuksellisesti suljettu henkilökunnan kouluttautumisen ja kehittämistyön vuoksi. Muina aikoina Kultamuseo palvelee normaalisti ma-pe klo 11-16. Tervetuloa Kultamuseoon!

Gold Museum is exceptionally closed Friday 14 March 2025 due to staff training. Otherwise, Gold Museum will be open as usual Mon-Fri 11-16. Welcome to Gold Museum!

📸Heikki Sulander

#kultamuseo #tankavaara #goldmuseumlapland
Lapland North Destinations Visit Sodankylä Sodankylän kunta
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten
Ville Vilho Keurulainen (1911-1999) oli alunperin Hankasalmelta kotoisin oleva kullankaivaja. Hän aloitti kullanetsinnän sotien jälkeen Sotajoella vuonna 1946. Hän kokeili kaivua useilla puroilla, mm. Hangas- ja Laaniojalla sekä Luttojoella. Meissijoelle hän saapui vuonna 1952, ja kaivoi myöhemmin myös Jäkälä-Äytsillä Heikki Kokon kanssa.

Eräissä illlanistujaisissa Keurulainen kaivoi taskustaan paperimytyn ja käänteli sen auki. Hän kyseli naureskellen, haluatteko ostaa ja esitteli kahta hiottua korukiveä. Toinen niistä oli hiottaessa paljastunut asiantuntijalle rubiiniksi. Keurulainen oli hieromassa kauppoja rubiinista 2500 markan hinnasta, ja useampikin tuli ihmettelemään kiviä. Vaikka kiinnostuneita olikin, ei kellään ollut mukanaan sellaisia rahoja välittömiin kauppoihin, ja Keurulainen kääri kivet huolellisesti paperinpalaan ja sujautti taskuunsa. Ilta kului vauhdikkaissa merkeissä. Seuraavana päivän valjetessa ilmeni, että Keurulaisen kivet olivat kadonneet. Kämpillä oli ollut jatkoilla jos jonkinmoista kulkijaa, joista ei sen koommin kuultu – eivätkä asianosaiset olisi heitä tunnistaneetkaan, jos olisivat kohdalle sattuneet. Sen verran vauhdikkaita olivat yön menot. Keurulainen huiskautti kättään, ja totesi, että maallistahan se vain on.

Kuvassa Ville Keurulainen parimetrisen kaivumonttunsa pohjalla Lemmenjoella 1970. 

📸 Kultamuseo, Irmeli Niemen kokoelma. Lähde: Viljo Mäkipuro 1975: Kulta-Lappia ja kullankaivajia s. 267; Arvo Ruonanniemi 1996: Kultaa ja kohtaloita s. 64-65

Ville Vilho Keurulainen (1911-1999) oli alunperin Hankasalmelta kotoisin oleva kullankaivaja. Hän aloitti kullanetsinnän sotien jälkeen Sotajoella vuonna 1946. Hän kokeili kaivua useilla puroilla, mm. Hangas- ja Laaniojalla sekä Luttojoella. Meissijoelle hän saapui vuonna 1952, ja kaivoi myöhemmin myös Jäkälä-Äytsillä Heikki Kokon kanssa.

Eräissä illlanistujaisissa Keurulainen kaivoi taskustaan paperimytyn ja käänteli sen auki. Hän kyseli naureskellen, haluatteko ostaa ja esitteli kahta hiottua korukiveä. Toinen niistä oli hiottaessa paljastunut asiantuntijalle rubiiniksi. Keurulainen oli hieromassa kauppoja rubiinista 2500 markan hinnasta, ja useampikin tuli ihmettelemään kiviä. Vaikka kiinnostuneita olikin, ei kellään ollut mukanaan sellaisia rahoja välittömiin kauppoihin, ja Keurulainen kääri kivet huolellisesti paperinpalaan ja sujautti taskuunsa. Ilta kului vauhdikkaissa merkeissä. Seuraavana päivän valjetessa ilmeni, että Keurulaisen kivet olivat kadonneet. Kämpillä oli ollut jatkoilla jos jonkinmoista kulkijaa, joista ei sen koommin kuultu – eivätkä asianosaiset olisi heitä tunnistaneetkaan, jos olisivat kohdalle sattuneet. Sen verran vauhdikkaita olivat yön menot. Keurulainen huiskautti kättään, ja totesi, että maallistahan se vain on.

Kuvassa Ville Keurulainen parimetrisen kaivumonttunsa pohjalla Lemmenjoella 1970.

📸 Kultamuseo, Irmeli Niemen kokoelma. Lähde: Viljo Mäkipuro 1975: Kulta-Lappia ja kullankaivajia s. 267; Arvo Ruonanniemi 1996: Kultaa ja kohtaloita s. 64-65
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten
Lue lisää