Werner Thiede (s. 1895) saapui Tankavaaraan yhdessä veljensä Otto Thieden kanssa kuultuaan alueen kultalöydöstä. He anoivat kullankaivulupaa Niila Hirvasvuopion valtauksen ympäriltä vuonna 1936. Anomus kuitenkin hylättiin, sillä Boliden -kaivosyhtiön hakemusta ei ollut käsitelty loppuun. Myöhemmin samana vuonna samalle paikalle pyrki myös O.V. Itkonen – monen oltua kiinnostunut samasta alueesta tilanne eskaloitui riidoiksi, joihin eivät virallisetkaan valtausasiakirjat auttaneet. Maailmansotaa edeltävässä kireässä ilmapiirissä, Thiede karkotettiin maasta syyskesällä 1939. Thieden väitetään palanneen Tankavaaraan saksalaisten sotajoukkojen mukana 1943, ja kerrotaan, että hänen paikallistuntemuksensa olisi ollut saksalaisille joukoille kullanarvoista. Hänen osallisuudestaan Lapin sodan ja Tankavaaran tapahtumissa ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä eikä varmaa tietoa. Sen sijaan Thieden bungalow-tyylinen mökki on yhä pystyssä, ja se on ainoa Lapin sodassa säästynyt rakennus Tankavaarassa.

📸 Kultamuseo, kuvassa Werner Thiede Tankavaarassa 1930-luvulla. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Miksi toivotamme kultaista joulua? Mitä kulta oikeastaan on? Entä miten kultaa voi etsiä luonnosta? Näihin kysymyksiin saat vastauksen Kultamuseon jouluisessa kullanhuuhdontapajassa pe 27.12.!

Kullanhuuhdontapajassa opas johdattaa sinut tuhansia vuosia vanhan kullanhuuhdontatekniikan äärelle. Pääset itse kokeilemaan vaskoolinkäyttöä museon sisäaltaalla, jonka pohjahiekka kätkee aitoja Lapin aarteita. Kaikki huuhtomasi Lapin kultahiput ja korukivet saat pitää kultaisena matkamuistona!

Työpaja järjestetään klo 13.00 suomeksi ja klo 14.00 englanniksi. Tapahtuma alkaa Kultamuseon aulasta ja kestää noin 30 min. Olethan paikalla ajoissa, sillä mukaan mahtuu vain 20 ensimmäistä (ei ennakkoilmoittautumista).

Työpajan osallistumismaksu on museolippu + 12 EUR/huuhtoja. Yli 5-vuotiaat lapset voivat huuhtoa itsenäisesti ja perheen pienimmät vanhempien avustuksella.

Tervetuloa! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

How gold and Christmas are related? What exactly is gold? And how can you find gold in nature? These questions will be answered at the Gold Museum's Christmas gold panning workshop on Fri 27.12.!

In this workshop, a guide will lead you through the thousands of years old gold panning technique. You'll be able to try your hand at using a gold pan in the museum's indoor pool, where the sandy bottom hides genuine Lapland treasures. Any Lapland gold flakes and gemstones you find can be kept as a golden souvenir!

The event will take place at 13.00 in Finnish and at 14.00 in English. The event starts in the lobby of the Gold Museum and the duration is about 30 min. Make sure to arrive on time, as there is place only for the first 20 participants (no pre-registration).

The fee for the workshop is a museum ticket + 12 EUR per person. Children over 5 years old can pan for gold independently and the youngest ones can participate with the support of their parents.

Welcome! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Hyvän joulun toivotukset Kultamuseon väeltä ja uusimmalta kultamaiden eläimeltä: tsekinpaimenkoirapentu Mustilta!

Musti on seikkaillut Kultamuseon julkaisuissa keväästä 2024 lähtien. Nuoresta iästään huolimatta tämä pikkutyttö on ehtinyt seikkailla jo monilla kultahistorian paikoilla Tankavaarassa ja Saariselällä, sekä viettänyt kesäpäiviä Lemmenjoella kullankaivajan pikkuapurina. Kullankaivajan apuriksi Mustilla on vielä kasvamista, sillä toistaiseksi lapioiminen on hänestä ollut epäilyttävää toimintaa, jota täytyy haukkua. Mutta osaahan Musti viettää leppoisia koiranpäiviäkin, kuten hän tässä hyvin osoittaa (vaikka kotimatkalle lähtö odottaa).

RAUHaisaa joulua toivottaa Kultamuseon väki + Musti!

📸 Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Elina Peronius (ent. Virtanen, 1901-1995) oli yksi Lapin kullankaivun suurista naisista. Hän saapui miehensä Eemeli Virtasen kanssa Lappiin 1927, ja yhdessä he ylläpitivät Laanilan majataloa. Elina jäi leskeksi 1931, meni naimisiin perhetuttunsa Max Peroniuksen kanssa, ja jatkoi majatalon pitoa. Kultaa Elina kaivoi jo 1930-luvulta lähtien ensin Laanilan ja myöhemmin Tankavaaran alueella. Pian sotien jälkeen hänestä tuli kaksinkertainen leski, kun Max Peronius menehtyi miinan räjähdyksessä 1946. Maxin kultavaltaukset siirtyivät Elinan omistukseen, ja hänestä tuli ensimmäinen kaivospiirin omistanut nainen Lapissa. Tankavaaran alueen toistaiseksi suurin löydetty hippu näki päivänvalon kesällä 1950, jolloin Elinan pojat Jouko ja Tauno Virtanen löysivät miltei 183 gramman painoisen sekahipun. Osin veljesten löytämän sekahipun vuoksi Tankavaarasta muodostui myöhemmin yksi GTK:n tutkimuskohde. Kuvassa Elina tutkii ränniä Tankavaarassa.

📸 Kultamuseon kokoelmat ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Adventtikalenteri, luukku 4: Jätkä-poro

Joulupukin lisäksi porot ovat olleet usein myös kullankaivajien apuna: poroista on ollut suuri hyöty mm. kuljetettaessa kesän muonavaroja keväthangilla. Usein paikalliset poronomistajat ovat auttaneet kullankaivajia tässä urakassa, mutta Jalmari Hepo-oja osti itselleen muutaman poron, jotka myös pitivät seuraa kaivumailla. Viljo Mäkipuro kertoo, että Jalmarin pitämät porot "kesyyntyivät niin, ettei niitä tarvinnut pitää kiinni". Mäkipuron kesävierailulla porot tulivat koputtelemaan kämpän ovelle. Kun Hepo-oja sitten vei niille puurokupin, porot käyttäytyivät kuin aina ihmisten seurassa olleet kotieläimet. "Varsinkin Jätkä-niminen oli niin tuttavallinen, että tutki isäntänsä taskut." Kuvassa Jalmari Hepo-oja ruokkii Jätkä-poroa Lemmenjoella 1950-luvulla.

📸Kultamuseo. Lähde: Viljo Mäkipuro: Kulta-Lappia ja kullankaivajia 1975, s. 211-212. ... Näytä lisääNäytä vähemmän