• Außergewöhnliche Öffnungszeiten 4.7.

    Für außergewöhnliche Öffnungszeiten siehe Frontpage (auf Englisch).

Eine Überraschung inmitten der Wildnis

Tankavaara beherbergt das einzige internationale Museum der Welt, das die Geschichte und Gegenwart des Goldwaschens und -schürfens zeigt. Die Basisausstellung zeigt die Geschichte des Goldschürfens in Lappland. In der internationalen Ausstellung „Golden World“ werden mehr als zwanzig Länder aus aller Welt vorgestellt. Herzlich willkommen!

In Tankavaara finden Sie auch unsere Nachbarn: Tankavaara Gold Village mit seinen Dienstleistungen und die Naturlehrpfade des UKK-Nationalparks.

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
Kultamuseo on keskiviikkona 29.1.2025 poikkeuksellisesti avoinna 12.30-16 henkilökunnan kouluttautumisen ja kehittämistyön vuoksi. 

Tervetuloa museoon iltapäivällä! 

Exceptionally on Wednesday 29th January 2025 were open 12.30-16 due to staff training. 

Welcome to the museum in the afternoon!

Kuva/Photo Heikki Sulander

Lapland North Destinations Visit Sodankylä

Kultamuseo on keskiviikkona 29.1.2025 poikkeuksellisesti avoinna 12.30-16 henkilökunnan kouluttautumisen ja kehittämistyön vuoksi.

Tervetuloa museoon iltapäivällä!

Exceptionally on Wednesday 29th January 2025 we're open 12.30-16 due to staff training.

Welcome to the museum in the afternoon!

Kuva/Photo Heikki Sulander

Lapland North Destinations Visit Sodankylä
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 päivää sitten
Otto Långström (s. ~1876) kaivoi kultaa vanhoilla päivillään Laanilassa ja Moberginojalla. Långström oli yksi kultamaiden erikoisista persoonallisuuksista: hän oli aiemmin kiertänyt Ruotsissa sirkuksessa miekannielijänä, ja kultamaillakin viihdytti yleisöä taidollaan. Esitysten jälkeen hän keräsi katsojilta maksun, joiden turvin pystyi pärjäämään yli huonon kultaonnen ajoista. Saattoipa hän varta vasten lähteä Petsamon työmaillekin asti miekkoja nielemään. Kokonaisuudessaan Långströmin kuitenkin kerrotaan löytäneen kultaa hyvät määrät joka kesä, sekä 15 gramman hipun Laanilan kallion raosta 1939. Talvella hän kuitenkin menetti kaiken teettämällä monille kirjeenvaihtokaunottarille erilisia koruja. Kuvassa Otto Långström ilmeisesti Laanilassa 1953.

📸 Kultamuseo, Herman Stigzeliuksen kokoelma. Lähde: Raimo O. Kojo: Heittiön vaellus s. 133-139.

Otto Långström (s. ~1876) kaivoi kultaa vanhoilla päivillään Laanilassa ja Moberginojalla. Långström oli yksi kultamaiden erikoisista persoonallisuuksista: hän oli aiemmin kiertänyt Ruotsissa sirkuksessa miekannielijänä, ja kultamaillakin viihdytti yleisöä taidollaan. Esitysten jälkeen hän keräsi katsojilta maksun, joiden turvin pystyi pärjäämään yli huonon kultaonnen ajoista. Saattoipa hän varta vasten lähteä Petsamon työmaillekin asti miekkoja nielemään. Kokonaisuudessaan Långströmin kuitenkin kerrotaan löytäneen kultaa hyvät määrät joka kesä, sekä 15 gramman hipun Laanilan kallion raosta 1939. Talvella hän kuitenkin menetti kaiken "teettämällä monille kirjeenvaihtokaunottarille erilisia koruja." Kuvassa Otto Långström ilmeisesti Laanilassa 1953.

📸 Kultamuseo, Herman Stigzeliuksen kokoelma. Lähde: Raimo O. Kojo: Heittiön vaellus s. 133-139.
... Näytä lisääNäytä vähemmän

3 päivää sitten
Matti Pellervo Kankainen (1910-1980) eli Pelle oli Lemmenjoen elinkautisten kullankaivajien joukossa erikoisimpia ilmestyksiä. Hän eleli kultamailla 1951 lähtien, mutta ei tarttunut itse liiemmin lapion varteen. Sitäkin enemmän Pelle auttoi muita tarvikkeiden kannossa Kultasatamasta ja sai palkkioksi kultaa ja korukiviä. 

Pelle oli suuri luonnonystävä ja vietti pitkiä aikoja metsissä vaellellen. Hänen kerrotaan mukautuneen niin luonnontilaiseksi, että söi ruokansa enimmäkseen raakana ja käytti ravinnokseen muun muassa kuusen vuosikerkkiä. Hän nukkui talvellakin ulkona paperisäkissä ja ui avannoissa. Talvipukunsa hän oli itse ommellut karvapuoli päällepäin asetetuista porontaljoista. Pitkään hän eleli kalastellen, ja asettui Jäkälä-Äytsin isoon kämppään, joka toimi kiintopisteenä kultamaiden matkailijoille. Lisäksi hän opasti turisteja kulta-alueilla ja opetti vaskausta.

Arvo Ruonanniemen sanoin Pelle on omaksunut taidon elää aivan kuinka haluaa. Hän on tehnyt elämästään filosofian ja filosofiastaan elämän. Kuvassa Pelle Kankainen kullankaivussa Inarissa 1950-luvulla.

📸 Kultamuseo, Viljo Mäkipuron kokoelma. Lähde: Viljo Mäkipuro: Kulta-Lappia ja kullankaivjia s. 247-248. Arvo Ruonanniemi: Kultahiekka ja tiimalasi s. 52-53

Matti Pellervo Kankainen (1910-1980) eli Pelle oli Lemmenjoen elinkautisten kullankaivajien joukossa erikoisimpia ilmestyksiä. Hän eleli kultamailla 1951 lähtien, mutta ei tarttunut itse liiemmin lapion varteen. Sitäkin enemmän Pelle auttoi muita tarvikkeiden kannossa Kultasatamasta ja sai palkkioksi kultaa ja korukiviä.

Pelle oli suuri luonnonystävä ja vietti pitkiä aikoja metsissä vaellellen. Hänen kerrotaan mukautuneen niin luonnontilaiseksi, että söi ruokansa enimmäkseen raakana ja käytti ravinnokseen muun muassa kuusen vuosikerkkiä. "Hän nukkui talvellakin ulkona paperisäkissä ja ui avannoissa. Talvipukunsa hän oli itse ommellut karvapuoli päällepäin asetetuista porontaljoista". Pitkään hän eleli kalastellen, ja asettui Jäkälä-Äytsin isoon kämppään, joka toimi kiintopisteenä kultamaiden matkailijoille. Lisäksi hän opasti turisteja kulta-alueilla ja opetti vaskausta.

Arvo Ruonanniemen sanoin Pelle "on omaksunut taidon elää aivan kuinka haluaa. Hän on tehnyt elämästään filosofian ja filosofiastaan elämän." Kuvassa Pelle Kankainen kullankaivussa Inarissa 1950-luvulla.

📸 Kultamuseo, Viljo Mäkipuron kokoelma. Lähde: Viljo Mäkipuro: Kulta-Lappia ja kullankaivjia s. 247-248. Arvo Ruonanniemi: Kultahiekka ja tiimalasi s. 52-53
... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten
Cornelie Marie Elisabeth Gallois, tai tuttavallisemmin Lily (s. 1929) oli hollantilainen opiskelija, joka saapui Lappiin keväällä 1952. Hänen matkansa tarkoitus oli tutkia pohjoisen linnustoa ja kasvistoa, erityisesti muuttolintujen pesintää. Inspiraation matkalleen hän oli saanut kolttasaamelaisista kertovasta kirjasta: hän halusikin lisäksi selvittää, olivatko koltat yhtä onnellisia, kuin kirjassa esitettiin. 

Näistä asetelmista Lily otti matkansa suunnaksi Sevettijärven, mutta huhtikuun alussa matka tyssäsi Inariin runsaan lumen vuoksi. Tällöin Kullervo Korhonen kumppaneineen kutsui Lilyn Lemmenjoelle kokin apulaiseksi, sillä siellä voisi muuttolintujen tuloa ja pesimistä tarkkailla yhtä hyvin kuin Sevettijärvelläkin. Lily tarttui tarjoukseen ja saapui lentokoneella Jäkälä-Äytsille kullankaivajien ruoka-apulaiseksi. 

Alkukesästä hän kuitenkin jätti tehtävänsä, ja suuntasi telttoineen maastoon lintuja tutkimaan. Seuraavan reilun vuoden ajan Lily työskentelikin kokkina työmailla ja lukumiehenä poroerotuksissa. Lily oppi sujuvan suomen ja saamen kielen, ja kotiutui kevään ja kesän ihmeelliseen valoisuuteen ja tunturien laajoihin, rauhallisiin näköaloihin. Eikä hän omien sanojensa mukaan ole koskaan nauranut niin paljon kuin Lapissa. Kuvassa Lily hiihtämässä Inarissa 1950-luvulla.

📸 Kultamuseo, Viljo Mäkipuron kokoelma. Lähde: Viljo Mäkipuro: Kulta-Lappia ja kullankaivajia s. 242-248

Cornelie Marie Elisabeth Gallois, tai tuttavallisemmin Lily (s. 1929) oli hollantilainen opiskelija, joka saapui Lappiin keväällä 1952. Hänen matkansa tarkoitus oli tutkia pohjoisen linnustoa ja kasvistoa, erityisesti muuttolintujen pesintää. Inspiraation matkalleen hän oli saanut kolttasaamelaisista kertovasta kirjasta: hän halusikin lisäksi selvittää, olivatko koltat yhtä onnellisia, kuin kirjassa esitettiin.

Näistä asetelmista Lily otti matkansa suunnaksi Sevettijärven, mutta huhtikuun alussa matka tyssäsi Inariin runsaan lumen vuoksi. Tällöin Kullervo Korhonen kumppaneineen kutsui Lilyn Lemmenjoelle kokin apulaiseksi, sillä "siellä voisi muuttolintujen tuloa ja pesimistä tarkkailla yhtä hyvin kuin Sevettijärvelläkin". Lily tarttui tarjoukseen ja saapui lentokoneella Jäkälä-Äytsille kullankaivajien ruoka-apulaiseksi.

Alkukesästä hän kuitenkin jätti tehtävänsä, ja suuntasi telttoineen maastoon lintuja tutkimaan. Seuraavan reilun vuoden ajan Lily työskentelikin kokkina työmailla ja lukumiehenä poroerotuksissa. Lily oppi sujuvan suomen ja saamen kielen, ja kotiutui "kevään ja kesän ihmeelliseen valoisuuteen ja tunturien laajoihin, rauhallisiin näköaloihin". Eikä hän omien sanojensa mukaan ole koskaan nauranut niin paljon kuin Lapissa. Kuvassa Lily hiihtämässä Inarissa 1950-luvulla.

📸 Kultamuseo, Viljo Mäkipuron kokoelma. Lähde: Viljo Mäkipuro: Kulta-Lappia ja kullankaivajia s. 242-248
... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten
Helsingin matkamessut lähestyvät! 

Kultamuseo osallistuu tänäkin vuonna matkamessujen yleisöpäiville 17.-19.1. Löydät meidät Lapland North Destinationin osastolta 6f48: tule juttelemaan ja kuulemaan lisää Pohjois-Lapin upeista kulttuurikohteista ja elämyksistä. Nähdään messuilla! 🌟

📸 Messukeskus

Helsingin matkamessut lähestyvät!

Kultamuseo osallistuu tänäkin vuonna matkamessujen yleisöpäiville 17.-19.1. Löydät meidät Lapland North Destinationin osastolta 6f48: tule juttelemaan ja kuulemaan lisää Pohjois-Lapin upeista kulttuurikohteista ja elämyksistä. Nähdään messuilla! 🌟

📸 Messukeskus
... Näytä lisääNäytä vähemmän

3 viikkoa sitten

2 KommentareKommentoi Facebookissa

Kyllä tuun, nähdään!

Nähdään!

❗ Tänään ke 8.1.2025 Kultamuseo on avoinna poikkeuksellisesti klo 13.00-16.00 sähköyhtiön suorittamien sähköverkon kunnossapitotöiden vuoksi. 

Kiitos ymmärryksestä ja tervetuloa Kultamuseoon!

❗Today Wed 8 Jan 2025 Gold Museum will be open exceptionally 13.00-16.00 due to electricity network repairs by the electricity company (Rovakaira).

Thank you for your understanding and welcome to Gold Museum!

❗ Tänään ke 8.1.2025 Kultamuseo on avoinna poikkeuksellisesti klo 13.00-16.00 sähköyhtiön suorittamien sähköverkon kunnossapitotöiden vuoksi.

Kiitos ymmärryksestä ja tervetuloa Kultamuseoon!

❗Today Wed 8 Jan 2025 Gold Museum will be open exceptionally 13.00-16.00 due to electricity network repairs by the electricity company (Rovakaira).

Thank you for your understanding and welcome to Gold Museum!
... Näytä lisääNäytä vähemmän

3 viikkoa sitten
Lue lisää