Kullankaivajien rakennuksia ja kultamaiden koneita 

Kaipaatko autenttista kultamaiden tunnelmaa? Kultamuseon ulkomuseoalueella näet aitoja kullankaivajien kämppiä, ainutlaatuisia työkoneita ja huuhdontavälineitä. Viehättävän lisän tuovat lukemattomat sympaattiset yksityiskohdat ja Suomen pohjoisimman rautatien jäänteet. Ulkomuseoalueen kruunaa Ensio Seppäsen veistämä pronssinen Vaskaajapatsas.  

Kesäkaudella Hopiaoja solisee kauniisti ja linnut laulavat tutustuessasi ulkomuseoalueeseen. Lapsille tekemistä tarjoaa Hippubingon kesäekstra, jonka yhtenä tehtävänä on bongata hirsikämpässä majaileva museokummitus Nurminen! Talvella pääset kokemaan lumihanget ja kaamoksen – ihan niin kuin kultamailla vuoden ympäri asuneet kaivajat.  

Ulkomuseoalueelle on vapaa pääsy ympäri vuoden, kämppiin pääset kurkistamaan kesäaikaan. Piipahda lisäksi sisällä museokaupan puolella ja näyttelyissä (liput näyttelyihin museon lipputiskiltä)! 

Ulkomuseoalueen helmiä

Kultamuseon ulkomuseoalueella ihmisiä ja valkoinen poro.
Kultamuseon ulkomuseoalueella seisova sininen ravintolavaunu Lapin Kulta -tunnuksella.
Kultamuseon ulkomuseoalueelta yleiskuva, jossa näkyy Ensio Seppäsen Vaskaajapatsas museon päärakennuksen edustalla.
Kultamuseon ulkomuseoalueella hirsinen Härkäselkä-rakennus, talvikuva.
HOPIAOJA

Tankavaaran läpi virtaavan Hopiaojan varrelta löytyi kultaa vuonna 1934. Purnumukkalainen Aslak Peltovuoma, tuttavallisemmin Sauva-Aslak, näki unen Tankavaaran kullasta ja paikan päälle saavuttuaan löysi kuin löysikin kimaltavan aarteen. Hopiaojalla on kaivettu kultaa siitä lähtien, ja 1970-luvulla aloitettiin myös matkailijoiden huuhdottaminen.  

Hopiaojan kultalöydöt eivät ole olleet ollenkaan huonoja: vuonna 1950 Tauno ja Jouko Virtanen löysivät 186,5 grammaa painavan sekahipun valtaukseltaan, ja muutamaa vuosikymmentä myöhemmin vuonna 1978 11-vuotias elämänsä ensimmäistä kertaa kultaa huuhtova Mika Saalanko löysi lähes 40-grammaisen hipun turistihuuhtomolta. Tuoreempiakin hippulöytöjä on: vuonna 2020 kullankaivuharrastaja löysi 62 grammaa painavan komistuksen vuokravaltaukselta samaisen puron varrelta!

KAIVINKONE

Kultamuseon ulkomuseoalueella pääsee ihastelemaan harvinaista ranskalaista Pingonin 1974-vuosimallin kaivinkonetta. Kyseinen vekotin on ollut aikanaan käytössä valtauksella Palsinojalla, missä se oli jäänyt vähemmälle käytölle 2010-luvulla. Vuonna 2019 kone rykäistiin käyntiin ja se palveli jälleen kullankaivajia vanhassa tutussa tehtävässään. Sieltä se siirrettiin 2021 Kultamuseon ulkomuseoalueelle ansaitulle paikalleen kansan ihailtavaksi.

 
Tekniset tiedot: 
Merkki: Pingon 
Tyyppi: 14C 1057 
Paino: 12300 kg 
Vuosi: 1974

MUTTERIKÄMPPÄ

Varpupäältä vuonna 1975 siirretty kullankaivajien, tukkimiesten ja muiden kulkijoiden käyttämä kuusikulmainen Mutterikämppä oli Kultamuseon ensimmäinen oma näyttelyrakennus. Nykyisin hirsikämppään kurkkaamalla saa tuntumaa entisajan metsänkävijöiden, myös kullankaivajien, asuinoloihin. Kultamaiden arkeen pääsee tutustumaan Mutterikämpän ympäristössä, mistä löytyy muitakin kullankaivajien asumuksia.