Suositulle kullankaivutubettajalle Jomsalle kullankaivu on ollut elämässä pienestä pitäen. Hän on kotoisin Lemmenjoen kultamailta, missä hänen sukunsa on vaikuttanut kullankaivussa vuosikymmeniä. Löytyypä suvusta myös Lemmenjoen kullan vuonna 1945 löytäneet Ranttilan veljeksetkin!

Kultamuseossa Jomsaan vetoavat erityisesti entisaikojen kullanhuuhdontalaitteet. Olivatko entisaikojen ihmiset keksineet jotain, minkä nykyään olemme unohtaneet? Onko keskiajalla ollut hyvä idea, jota ei ajan tietämyksellä pystytty toteuttamaan? Voisiko idea toimia nykyisillä resursseilla? Kultamuseo merkitseekin kullankaivun nykyisyyttä edustavalle Jomsalle erityisesti kultatiedon arkistoa, jossa on kiinnostavaa tutkia, miten kultaa on huuhdottu ennen nykyaikaisia välineitä.

Kuvassa Jomsa keskiaikaisten kullanhuuhdontavälineiden kanssa. Ne ovat kopioita Georgius Agricolan 1500-luvun teoksesta De re metallica, joka esittelee ajan kaivostoiminnan ja malmin prosessoinnin tekniikkaa ja työvälineitä. Jäljennökset on Kultamuseolle rakentanut puuseppä Juhani Lahdelma. Välineet olisivat yhä käyttökelpoisia.

Museot säilyttävät meidän kaikkien yhteistä, arvokasta kulttuuriperintöä. Tule sinäkin mukaan tukemaan museoiden toimintaa! Voit tehdä sen osallistumalla talkoisiin, äänestämällä ja jakamalla oman merkityksellisen museomuiston tunnisteella #meidänmuseo. Mitä hauskaa, avartavaa tai vaikuttavaa olet kokenut museoissa?

#kultamuseo #meidänmuseo #museot #kuntavaalit2025 #aluevaalit2025
Suomen museoliitto
Samuli Jomppanen www.youtube.com/@jomsa ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Huhtikuun esine: puusukset
Object of April: wooden skis

Huhtikuun alkupuolella ovat Lapin kultamailla vielä hiihtokelit monesti parhaimmillaan. Päivän piteneminen sallii hiihtolenkit illallakin. Alkuvuoden päivityksistä tuttu kullankaivaja Viktor Koivula sujutteli näillä puusuksillaan useat lenkit Ivalojoen alueella.

In the beginning of April, weather conditions for skiing in Lapland gold fields are often pretty good. Daylight getting longer and longer allows skiing also later in the evening. Familiar prospector from earlier posts, Viktor Koivula, did many trips with his long, wooden skis in the area of River Ivalojoki. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Uutta museokaupassa!

"Sodankylän keskustassa parin sadan metrin päässä toisistaan sijaitsee kaksi erilaista kirkkoa, jotka molemmat säästyivät Lapin sodan tuhoilta. Vanhempi hirsikirkko rakennettiin vuonna 1689. Sen käytyä ahtaaksi rakennettiin viereisen kirkkomaan toiselle laidalle uusi kivikirkko vuonna 1859. Molemmat kirkot ovat edelleen käytössä."

Jussi Jäppisen uutuus Sodankylän kirkot esittelee kirkkojen arkkitehtuurin, rakennus- ja esinehistorian rakentamisesta nykyaikaan asti.

Sodankylän kirkot Kultamuseon museokaupasta 25 €.
Tervetuloa ostoksille!✨ ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Väinö Hoppu (1923-1979) tuli Lappiin sotien jälkeiseen miinanraivaukseen, mutta päätyikin elämäntapakullankaivajaksi. Miinanraivaustöissä hän menetti epäonnekseen oikean jalkansa. Proteesin ja kepin voimin hän kulki Lemmenjoen kultamaille vuonna 1951 ja aloitti kullankaivun Ruittuäytsillä. Myös omat muonavaransa "Hoputon Hoppu" kiikutti muiden lailla Kultahaminasta, joskin vähin erin ja joskus palkkasi Pelle Kankaisenkin kantoavukseen.

Lemmenjoella Hoppu eleli mukavasti kämpässään, myös useiden talvien yli. Kesäisin hän piti kasvimaata ja saattoi leipaista kahvileivätkin. Vaikka Hoppu viettikin paljon aikaa erakkona erämaassa, ei hän ollut missään nimessä hiljainen: hänellä riitti tarinoitavaa ja nautti muiden seurasta aina kun sitä oli tarjolla. Kullankaivua hän jatkoi, kunnes jalka alkoi vihoitella liian pahasti. Kaivuvuosia ehti kertyä parikymmentä, kunnes hänet löydettiin ikiunesta teltastaan 1979.

Kuvassa Kullankaivaja Väinö Hoppu Inarissa ilta-auringon valossa vuonna 1970.

📸 Kultamuseo, Irmeli Niemen kokoelma. Lähde: Arvo Ruonanniemi 1984: Suuri vaskaaja on vaskannut, s. 19-20; Viljo Mäkipuro 1975: Kulta-Lappia ja kullankaivajia, s. 256-258 ... Näytä lisääNäytä vähemmän

Aila Mikkonen, Eija Orava ja Marja Jarva ovat olleet tuttu näky Kultamuseon talkoissa jo vuosikymmenten ajan. Ailan ja Marjan taival Kultamuseon kanssa on alkanut jo ennen Kultamuseota: he ovat olleet mukana siirtämässä "Mutterikämppää", joka oli ensin Metsähallituksen, sitten kullankaivajien asumuksena toiminut mutterinmuotoinen hirsimökki. Mutterikämpästä tuli Kultamuseon ensimmäinen oma rakennus vuonna 1975. Eija on ollut mukana toiminnassa 90-luvulta lähtien, ja toteaa, että Kultamuseo on "siisti museo, aivan special!".

Ystävyksille Kultamuseon talkoot ovat mainio paikka tavata tuttuja. Heitä yhdistää eletty elämä Lapin kullankaivun parissa. Kultamuseon työtä he pitävät tärkeänä, jotta Lapin erikoinen kultahistoria saadaan tallennettua ja säilytettyä tulevillekin sukupolville. Kuvassa ystävykset solmivat aitoustodistuksia Tankavaaran lehtikultapulloihin, joita myydään Kultamuseon museokaupassa.

Museot säilyttävät meidän kaikkien yhteistä, arvokasta kulttuuriperintöä. Tule sinäkin mukaan tukemaan museoiden toimintaa! Voit tehdä sen osallistumalla talkoisiin, äänestämällä ja jakamalla oman merkityksellisen museomuiston tunnisteella #meidänmuseo. Mitä hauskaa, avartavaa tai vaikuttavaa olet kokenut museoissa?

#kultamuseo #tankavaara #meidänmuseo #talkoot #museot #kuntavaalit2025 #aluevaalit2025 Suomen museoliitto ... Näytä lisääNäytä vähemmän