-
Ma 10.11.2025 Kultamuseo avautuu klo 13.00
Maanantaina 10.11. Kultamuseo on avoinna poikkeuksellisesti klo 13.00-16.00 henkilökunnan koulutuksen vuoksi. Tervetuloa Kultamuseoon! Muut loppuvuoden ja vuodenvaihteen aukiolot: Suljettu:Ke-pe 24.-26.12.2025To 1.1.2026Ti 6.1.2026
-
Talvella kullanhuuhdonta ja museo-opastus ke ja pe klo 14
Kultamuseon uusi viikko-ohjelma Kullankaivajan aloituspakkaus johdattaa Lapin 150-vuotiaaseen kultahistoriaan ja kullan tarinaan tähdistä vaskooliin. Kierroksella tutustut oppaan johdolla Ivalojoen kultaryntäykseen, kullankaivajien elämään ja elämää mullistaneisiin kultalöytöihin.…
Yllätys keskellä kairaa!
Sodankylän Tankavaarassa sijaitsee maailman ainoa kansainvälinen Kultamuseo. Museota ylläpitää yksityinen Kultamuseosäätiö sr. Perusnäyttely kertoo Lapin värikkäästä kultahistoriasta ja vaskoolinmuotoisessa Golden World -rakennuksessa on näyttelyosioita yli 20 eri maasta. Tervetuloa kullan tarinan taloon!
Naapurissamme ovat Tankavaaran Kultakylä palveluineen ja UKK-puisto luontopolkuineen.
-
Talvella kullanhuuhdonta ja museo-opastus ke ja pe klo 14
Kultamuseon uusi viikko-ohjelma Kullankaivajan aloituspakkaus johdattaa Lapin 150-vuotiaaseen kultahistoriaan ja kullan tarinaan tähdistä vaskooliin. Kierroksella tutustut oppaan johdolla Ivalojoen kultaryntäykseen, kullankaivajien elämään ja elämää mullistaneisiin kultalöytöihin. Mineraalinäyttelyssä opit kullan kosmisen syntytarinan, ja lopuksi pääset itse huuhtomaan kultaa Kultamuseon sisäaltaalla. Löytämäsi kullan ja korukivet saat pitää! Ohjelma järjestetään kokonaan Kultamuseon sisätiloissa, joten et tarvitse lämmintä vaatetusta tai…
-
Kuinka hyvin palvelimme sinua?
Keräämme asiakaspalautetta kehittääksemme palveluitamme.
-
Kultajätkien dokumenttielokuvanäytös Naruska Apocalypse Kultamuseolla 20.7. klo 15.30–17.30
Kullanhuuhdonnan SM-kisaviikonloppu huipentuu nykyajan kullankaivun fanfaariin: Kultamuseolla on kunnia esittää kullankaivutubettaja Jomsan, eli Kultajätkien ensimmäinen kokopitkä dokumenttielokuva Naruska Apocalypse. Elokuva esitetään yleisölle ensimmäistä – ja mahdollisesti viimeistä – kertaa: dokumentti ei ole tulossa julkiseen jakoon, eikä tiedossa ole toistaiseksi uusia esitystilaisuuksia. Tartu siis tilaisuuteen ja tule kurkistamaan, miten Kultajätkät selviävät viikon Sallan erämaassa kullankaivussa, toistensa, ja erityisesti…
Kultamuseo Facebookissa
Marraskuun esine: vaskooli
Object of November: gold pan
Marraskuussa matkataan alas Australiaan, down under. Sieltä on peräisin kuvassa näkyvä vaskoolimalli, yandi dish, joka on taottu kuperaksi. Sen periaate ei perustu kullan vesierotteluun vaan ilmaan ja painovoimaan ”jyvät ja akanat” periaatteella. Kulta raskaimpana jää edelleen alimmaiseksi tai pohjalle. Tämä on kuivien alueiden vaskooli, joka on käytännössä ja olosuhteissa kehittynyt.
In November we travel all the way to Australia, down under. This type of gold pan – yandi dish - comes from Australia and its principle is still to separate gold as the heaviest from other soil - “separating wheat from the chaff”. In this case it can be done with air. This type of pan is made to be used in dry areas, and it has developed in use and in surrounding conditions.
📷 Kultamuseo
Aatos Flinck (1916-1989) kaivoi kultaa Kotaojalla Lemmenjoella 1963-1989. Hän oli kotoisin Helsingistä ja ammatiltaan veturin kuljettaja, joka vietti 26 kesää Lapin kultamailla. Hänellä oli viihtyisä turvekammi, jota asutti vaimonsa Liisin kanssa. Partanen kirjoittaa, että Flinckien turvekämppä oli yksi parhaiten hoidettuja Lemmenjoella: ikkunoilla kasvoivat orvokit, ja pihapiiriä koristivat luontoaiheiset miniatyyriöljymaalaukset ja hiotut kivet. Moni kultamaille mielivä saattoi saada myös oppinsa Aatos Flinckiltä, joka opasti kultamaiden tavoille ja kullankaivun tekniikkaan.
Kuvassa Aatos Flinck Tankavaarassa 1977.
📸 Pentti Kanerva. Lähde: Seppo J. Partanen 1990: Kullan ja luonnon kutsu, s.123-124
11 CommentsKommentoi Facebookissa
Tapasin heidät ja näin heidän asumuksensa jossa kukat kasvoi. Multa oli tuotu etelämpää....
Kovia miehiä täytyy nostaa hattua Eine nuoret kestä edes päivääkään
Sellainenkin muisto on Kun jonakin vuonna 1980-luvun alkupuolella oli LKL.n vuosikokous ja seuraavana aamupäivänä Aatos ja kaverinsa Osmo Luoto ( muistaakseni, sukunimi voi olla sinne päin) tulivat mellä käymään, oli tuiskuttanut kovasti lunta ja meidän piha oli kokonaan paksun lumikerroksen peittämänä, huomattiin kun kävelivät tiellä ja menin ovelle, kysyivät mistä teille kuljetaan? Ei ollut minkäänlaista jälkeä hangessa, sieltä sitten harppoivat syvässä lumessa.
Jukka Lindström (k. 1953) oli kemijärveläinen lentäjä, joka lennätti kullankaivajia, turisteja ja tarvikkeita Jäkäläpään lentokentälle vuosina 1951-1952. Lentomatka Ivalosta Jäkäläpäälle kesti n. 30 minuuttia ja edestakaisia lentoja kertyi usein 6-8 päivässä. Myös Martin-Iiskon palon lentokenttä perustettiin 1950-luvun alussa.
Kuvassa Lindström lentokoneensa edustalla, sekä talvinen kuva Jäkäläpäältä. Lindström on kuvan oikeanpuoleisin henkilö, vieressään Tyyne Tähti.
📸 Kultamuseo. Lähde: Teuvo Lehtola: Morgamin pyrkyrit s. 28-33; Jorma Kivisaari: Jäljet jäivät kiveliöön sv. Jukka Lindström.
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Kiitos Matti K-Suomen Ilmailjat,käytiin monena Talvena IVALON Suksi lento leirillä ,Eka kerta Militar Fogerila 'Komentaja kukkas Natasten välistä ym.Olihan koneita ympäri Suomea Woikoski,Kajaani Vammala Kuopio Malmilta Tikkakoski Loimaa ...ym.Terveisiä Kaamasen' PuskaPilotit,jokaisen Sisällä Asuu pieni POIKA joka on melkein'Lentäjä Itsekin! Hyvää Joulun odotusta Pitkänen Palokasta.
oiskohan pikkupoika tuossa Mäkipuron Risto? hyvinki saman näkönen kaveri. Lindström lensi Skietisimätunturien huipuille koneella, sielä ei ollu tasoteltu mitään.. taitava kaveri.
Jukka raivasi Ivalon lentopaikan sodanaikaiselle Saksan sotavoimien tuhoamalle kiitotielle n. 300 metrin alueen nousuja/laskuja varten ja toimintaa tukemaan pienehkön "asemarakennuksen" puhelin-yhteydellä 🤔😊.
Kultamuseon uusi viikko-ohjelma on täällä!✨
Kullankaivajan aloituspakkaus johdattaa Lapin 150-vuotiaaseen kultahistoriaan ja kullan tarinaan tähdistä vaskooliin. Kierroksella tutustut oppaan johdolla Ivalojoen kultaryntäykseen, kullankaivajien elämään ja elämää mullistaneisiin kultalöytöihin. Mineraalinäyttelyssä opit kullan kosmisen syntytarinan, ja lopuksi pääset itse huuhtomaan kultaa Kultamuseon sisäaltaalla. Löytämäsi kullan ja korukivet saat pitää!
Ohjelma järjestetään kokonaan Kultamuseon sisätiloissa, joten et tarvitse lämmintä vaatetusta tai muita välineitä.
Ohjelmaan sisältyy:
💎Museolippu
💎Opastettu kierros
💎Kullanhuuhdonta
Hinta: 30 EUR/aikuinen, 20 EUR/lapsi
Hinta Museokortilla 20 EUR
Ohjelmavaraukset viimeistään tapahtumapäivänä klo 9.00 mennessä osoitteeseen info@kultamuseo.fi.
Kullankaivajan aloituspakkaus 15.10.2025-27.3.2026 (poislukien 24.12. ja 26.12.)
Ke & pe klo 14.00
Lisätietoa verkkosivuillamme kultamuseo.fi
Lämpimästi tervetuloa Kultamuseoon!
0 CommentsKommentoi Facebookissa
Gold Museum's new weekly program is here! ✨
Gold Prospector' Starter Pack introduces you to Lapland’s gold prospecting history and gold’s journey from stars to gold pan.
On the tour, our guide will introduce you to the gold rush on the Ivalojoki River, the lives of gold prospectors, and lifechanging gold discoveries.
In the Mineral exhibition, you will learn about the cosmic origins of gold, and at the end, you will get to pan for gold yourself at Gold Museum’s indoor pool. Found gold and gemstones are yours to keep! 💎
The program takes place entirely indoors at Gold Museum, so you don’t need warm clothing or other equipment.
The program includes:
💎Museum ticket
💎Short guided tour
💎Gold panning
Price 30 EUR/adult, 20 EUR/child
With Museum Card 20 EUR
Bookings by 9:00 a.m. on the day of the event at info@kultamuseo.fi.
Gold Prospector's Starter Pack at Gold Museum 15 October 2025 - 27 March 2026 (excluding 24 Dec and 26 Dec).
More information on our website kultamuseo.fi
Welcome to Gold Museum!
0 CommentsKommentoi Facebookissa
Yrjö Yrjönpoika Kangasniemi (1858–1922) oli Kaamasesta kotoisin oleva kullankaivaja, yksi paljon kultamailla vaikuttaneista Kangasniemistä. Yrjö kaivoi kultaa lukuisissa paikoissa Suomessa ja ulkomailla. Ensimmäisen valtauksensa hän teki vuonna 1887 Sotajoelle. Vuonna 1895 hän lunasti 5 markan vuosivuokraa vastaan kullankaivualue No 1:n Kultalan alueelta Ivalojoelta. Lähteiden mukaan vuonna 1899 palsta tuotti ”vain” 30 g kultaa vuodessa – viereiset muille vuokratut palstat kun tuottivat jopa 550 g. Kullankaivu ei kuitenkaan tyssännyt tähän, vaan vuonna 1902 Yrjö lähti veljensä Mikael Kangasniemen (1860–1943) kanssa Siperian kullankaivuun venäläisten geologien palkkaamina.
Kuvassa Yrjö Kangasniemi ja Tuomas Törmänen Tenojoella kullanhuuhdontapuuhissa vuonna 1901.
📸Kultamuseo. Lähde: Veikko Kangasniemi 1981: Satakunnan kulkurista kullankaivajiksi, s. 29; Seppo J. Partanen 1999: Sankareita, veijareita, huijareita. Lapin kullankaivajien tarina.
#kultamuseo #goldmuseumlapland #tenojoki #ivalojoki
2 CommentsKommentoi Facebookissa
Onko Onnelantörmässä otettu kuva
Kovin tuttu kuva
Kultamuseo Instagramissa
0 CommentsKommentoi Facebookissa