• Huom: Pe 8.11.2024 Kultamuseo on poikkeuksellisesti suljettu.

    Lue lisää

  • Kultamuseo kerää muistoja Ivalon Kultamiespatsaista

    Kultamuseo tallentaa Ivalon Kultamiespatsaiden merkitystä kuntalaisille ja muille sidosryhmille Inarin kunnan toimeksiantamana.

    Lue lisää

Yllätys keskellä kairaa!

Sodankylän Tankavaarassa sijaitsee maailman ainoa kansainvälinen Kultamuseo. Museota ylläpitää yksityinen Kultamuseosäätiö sr. Perusnäyttely kertoo Lapin värikkäästä kultahistoriasta ja vaskoolinmuotoisessa Golden World -rakennuksessa on näyttelyosioita yli 20 eri maasta. Tervetuloa kullan tarinan taloon!

Naapurissamme ovat Tankavaaran Kultakylä palveluineen ja UKK-puisto luontopolkuineen.

Näyttelyt
Kullanhuuhdonnan alkeet
Info
Vapaaehtoistyö ja talkoot
Mikä Tankavaara?
Tue meitä
Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
Marraskuun esine: Talvikengät Object of November: Winter shoes Talven koittaessa kultamaille vaihtoivat kaivajatkin lämpimämpiin jalkineisiin. Huopikkaita käytettiin, samoin esimerkiksi turkisvuorillisia nahkakenkiä. Kullankaivaja Aulis Kajanto käytti ainakin jälkimmäisiä ollessaan talvet opettajana Kauhavalla, Etelä-Pohjanmaalla. Kesäkausi meni Lemmenjoen kultamailla. When days got colder and shorter in Lapland, also gold prospectors changed to warmer winter shoes. They used, for example, felt boots and fur-lined winter shoes. Prospector Aulis Kajanto used the latter ones at least when teaching kids during wintertime in Kauhava, South-Ostrobothnia. He spent summer seasons in Lemmenjoki gold fields.

Marraskuun esine: Talvikengät
Object of November: Winter shoes

Talven koittaessa kultamaille vaihtoivat kaivajatkin lämpimämpiin jalkineisiin. Huopikkaita käytettiin, samoin esimerkiksi turkisvuorillisia nahkakenkiä. Kullankaivaja Aulis Kajanto käytti ainakin jälkimmäisiä ollessaan talvet opettajana Kauhavalla, Etelä-Pohjanmaalla. Kesäkausi meni Lemmenjoen kultamailla.

When days got colder and shorter in Lapland, also gold prospectors changed to warmer winter shoes. They used, for example, felt boots and fur-lined winter shoes. Prospector Aulis Kajanto used the latter ones at least when teaching kids during wintertime in Kauhava, South-Ostrobothnia. He spent summer seasons in Lemmenjoki gold fields. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

15 tuntia sitten
Katso Facebookissa
· Jaa
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

0 CommentsKommentoi Facebookissa

Tällä viikolla esittelemme kultahenkilönä kullankaivaja Toivo Liljeqvistin (k. 1972). Lahtelainen diplomi-insinööri suuntasi kultamaille vuonna 1940-luvun lopulla, ja rakensikin itselleen Sotajoelle vuonna 1948 pienen kämpän sekä saunan. Liljeqvist rakensi useita kämppiä kultamaille, esimerkiksi Appisjoelle, Palsinojalle, Luulammelle sekä myös Tankavaaraan. Yksi kämpistä, Liljeqvistin kartano, on edelleen nähtävissä museomme ulkoalueella. Myös Liljeqvistin vuonna 1953 rakentama ruoppaaja on nähtävissä Ivalon Ritakosken Vaskissuvannolla. Ruoppaaja on entisöity vuosina 1991-94. Ruoppaajaa uitettiin oman moottorin avulla. Sen ponttoonit olivat 11 metriä pitkät ja 1,5 metriä leveät. Ruoppaajan kauha oli 95 cm leveä, ja sen vetoisuus oli yksi kuutiometri. Ruoppaajaa kokeiltiin kullankaivuutyöhön, mutta siihen se ei oikein soveltunut. Kuvassa Liljeqvist poseeraa Ivalojoen törmällä 1950-luvulla ruoppaajan uidessa vedessä. 📸 Ilmari Mäkipuron kokoelma / Kultamuseo

Tällä viikolla esittelemme kultahenkilönä kullankaivaja Toivo Liljeqvistin (k. 1972). Lahtelainen diplomi-insinööri suuntasi kultamaille vuonna 1940-luvun lopulla, ja rakensikin itselleen Sotajoelle vuonna 1948 pienen kämpän sekä saunan. Liljeqvist rakensi useita kämppiä kultamaille, esimerkiksi Appisjoelle, Palsinojalle, Luulammelle sekä myös Tankavaaraan. Yksi kämpistä, "Liljeqvistin kartano", on edelleen nähtävissä museomme ulkoalueella. Myös Liljeqvistin vuonna 1953 rakentama ruoppaaja on nähtävissä Ivalon Ritakosken Vaskissuvannolla. Ruoppaaja on entisöity vuosina 1991-94. Ruoppaajaa uitettiin oman moottorin avulla. Sen ponttoonit olivat 11 metriä pitkät ja 1,5 metriä leveät. Ruoppaajan kauha oli 95 cm leveä, ja sen vetoisuus oli yksi kuutiometri. Ruoppaajaa kokeiltiin kullankaivuutyöhön, mutta siihen se ei oikein soveltunut. Kuvassa Liljeqvist poseeraa Ivalojoen törmällä 1950-luvulla ruoppaajan uidessa vedessä.

📸 Ilmari Mäkipuron kokoelma / Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

3 päivää sitten
Katso Facebookissa
· Jaa
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

3 CommentsKommentoi Facebookissa

Noin kilometrin päästä Sotajoen yläjuoksulta kaivettiin kanava itäpuolelle Ivalojoen töyräälle, josta huuhdottiin paljon kultaa.

Boxi Sotajoen varrella, itäpuolella.

Tuossa oli 90 luvun alussa LKL: än valtaus. Kaivelimme siltä vähän kultaa.

POIKKEUSAUKIOLO: Ti 5.11. Kultamuseo on avoinna 12-16 EXCEPTIONAL OPENING HOURS: Tue 5th Nov Gold Museum is open 12.00 pm to 4.00 pm

POIKKEUSAUKIOLO: Ti 5.11. Kultamuseo on avoinna 12-16

EXCEPTIONAL OPENING HOURS: Tue 5th Nov Gold Museum is open 12.00 pm to 4.00 pm ... Näytä lisääNäytä vähemmän

3 päivää sitten
Katso Facebookissa
· Jaa
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

0 CommentsKommentoi Facebookissa

Kultamuseon Kultaryntäys Lappiin -kiertonäyttely on marraskuun ajan esillä Reisjärven kirjastossa, välillä 1.-29.11.2024. Käväisehän vilkaisemassa jos olet sillä suunalla! Näyttely kertoo Ivalojoen kultaryntäyksestä ja on siten osa Lapin yli 150-vuotista kultahistoriaa. Näyttelyn aiheet liikkuvat niin yksilötasoilla kuin yleisemmällä kultahistorian tasolla – paikallisia ja naisia unohtamatta.

Kultamuseon Kultaryntäys Lappiin -kiertonäyttely on marraskuun ajan esillä Reisjärven kirjastossa, välillä 1.-29.11.2024. Käväisehän vilkaisemassa jos olet sillä suunalla!

Näyttely kertoo Ivalojoen kultaryntäyksestä ja on siten osa Lapin yli 150-vuotista kultahistoriaa. Näyttelyn aiheet liikkuvat niin yksilötasoilla kuin yleisemmällä kultahistorian tasolla – paikallisia ja naisia unohtamatta. ... Näytä lisääNäytä vähemmän

6 päivää sitten
Katso Facebookissa
· Jaa
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

0 CommentsKommentoi Facebookissa

Kultahenkilöt -sarjan tämän viikon henkilönä on Tankavaaran kullan löytäjä, Aleksanteri Peltovuoma (1892-1968). Peltovuoma oli saamelainen poromies, joka asui Purnumukan kylässä ja teki myös sepän töitä. Peltovuoma tunnettiin myös lempinimellä Sauva-Aslak, koska hän oli loukannut toisen jalkansa ja joutui liikkumaan sauvoja apuna käyttäen. Se ei Peltovuomaa kuitenkaan hidastanut: hän on tiettävästi ensimmäinen, joka löysi kultaa Tankavaarasta vuonna 1934. Hän löysi kultapaikalle unen ennustuksen perusteella. Purnumukan paikalliset asukkaat kaivoivat Tankavaarassa kultaa Peltovuoman löydön jälkeen omiin tarpeisiinsa. Kullan löytyminen toi kaivattua vaurautta alueen asukkaille ja virkisti Purnumukan saamelaiskylän sekä poronomistajien elämää. Kun ensimmäinen valtaushakemus alueelle jätettiin, sana kullasta levisi ja paikalle alkoi saapua kullankaivajia. Tästä saikin alkunsa Tankavaaran kultaryntäys. 📸 Ilmari Mäkipuron kokoelma / Kultamuseo

Kultahenkilöt -sarjan tämän viikon henkilönä on Tankavaaran kullan löytäjä, Aleksanteri Peltovuoma (1892-1968). Peltovuoma oli saamelainen poromies, joka asui Purnumukan kylässä ja teki myös sepän töitä. Peltovuoma tunnettiin myös lempinimellä "Sauva-Aslak", koska hän oli loukannut toisen jalkansa ja joutui liikkumaan sauvoja apuna käyttäen. Se ei Peltovuomaa kuitenkaan hidastanut: hän on tiettävästi ensimmäinen, joka löysi kultaa Tankavaarasta vuonna 1934. Hän löysi kultapaikalle unen ennustuksen perusteella. Purnumukan paikalliset asukkaat kaivoivat Tankavaarassa kultaa Peltovuoman löydön jälkeen omiin tarpeisiinsa. Kullan löytyminen toi kaivattua vaurautta alueen asukkaille ja virkisti Purnumukan saamelaiskylän sekä poronomistajien elämää. Kun ensimmäinen valtaushakemus alueelle jätettiin, sana kullasta levisi ja paikalle alkoi saapua kullankaivajia. Tästä saikin alkunsa Tankavaaran kultaryntäys.

📸 Ilmari Mäkipuron kokoelma / Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten
Katso Facebookissa
· Jaa
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

4 CommentsKommentoi Facebookissa

Sauva-Aslak oli poromies, ei talollinen vaikka talossa asuikin.

Hieno homma että museo julkaisee henkilökuvauksia kultamaitten legendoista,iso kiitos.

Peltovuoma on Enontekiön itäpuolella. Liekkö sieltä Aslak lähtöisin. Ex appeni on sieltä. Olen yöpynyt siellä.

Onko sinulla muistoja, kokemuksia tai näkemyksiä Ivalon kultamiespatsaista? Kultamuseolla selvitämme patsaiden merkitystä niin paikallisille kuin muillekin. Vastaa kyselyyn ja jaa meille muistosi patsaista! Patsaat sijaitsevat Ivalossa Hotelli Kultahipun vieressä. Vastauksia tullaan käyttämään osana merkitysanalyysiä, jonka Kultamuseo tekee Inarin kunnan toimeksiannosta. Pääset kyselyyn alla olevasta linkistä: https://forms.gle/R5RgAnVLnNwuoGJb6 📸 Kultamuseo

Onko sinulla muistoja, kokemuksia tai näkemyksiä Ivalon kultamiespatsaista? Kultamuseolla selvitämme patsaiden merkitystä niin paikallisille kuin muillekin. Vastaa kyselyyn ja jaa meille muistosi patsaista! Patsaat sijaitsevat Ivalossa Hotelli Kultahipun vieressä.

Vastauksia tullaan käyttämään osana merkitysanalyysiä, jonka Kultamuseo tekee Inarin kunnan toimeksiannosta. Pääset kyselyyn alla olevasta linkistä:

forms.gle/R5RgAnVLnNwuoGJb6

📸 Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten
Katso Facebookissa
· Jaa
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

0 CommentsKommentoi Facebookissa

Lue lisää