Yllätys keskellä kairaa!

Sodankylän Tankavaarassa sijaitsee maailman ainoa kansainvälinen Kultamuseo. Museota ylläpitää yksityinen Kultamuseosäätiö sr. Perusnäyttely kertoo Lapin värikkäästä kultahistoriasta ja vaskoolinmuotoisessa Golden World -rakennuksessa on näyttelyosioita yli 20 eri maasta. Tervetuloa kullan tarinan taloon!

Naapurissamme ovat Tankavaaran Kultakylä palveluineen ja UKK-puisto luontopolkuineen.

Näyttelyt
Kullanhuuhdonnan alkeet
Info
Vapaaehtoistyö ja talkoot
Mikä Tankavaara?
Tue meitä
  • Kultamuseo kerää muistoja Ivalon Kultamiespatsaista

    Kultamuseo kerää muistoja Ivalon Kultamiespatsaista

    Kultamuseo tallentaa Ivalon Kultamiespatsaiden merkitystä kuntalaisille ja muille sidosryhmille Inarin kunnan toimeksiantamana. Patsaiden suunnittelusta vastasi taiteilija Pauli Lumentie ja ne valmistettiin talkoovoimin 1990-luvun puolivälin tienoilla. Patsaat julkistettiin 1997 ja ne sijaitsevat Ivalossa Hotelli Kultahipun vieressä osoitteessa Petsamontie 1,  99800, Inari. Kyselyssä voit vastata joko kaikkiin kysymyksiin tai valita haluamasi kysymykset, joihin vastaat. Kerättäviä muistoja, kokemuksia…

    Lue lisää

  • Kultamuseo siirtyy talviaukioloaikaan 1.10.2024

    Kultamuseo siirtyy talviaukioloaikaan 1.10.2024

    Kultamuseo on siirtynyt talviaukioloaikaan (1.10.2024-30.5.2025). Olemme avoinna ma-pe klo 10-16. Museo on suljettu viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.Tervetuloa Kultamuseoon!

    Lue lisää

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
Kultahenkilöt -sarjan tämän viikon henkilönä on Tankavaaran kullan löytäjä, Aleksanteri Peltovuoma (1892-1968). Peltovuoma oli saamelainen talollinen, joka asui Purnumukan kylässä ja teki myös sepän töitä. Peltovuoma tunnettiin myös lempinimellä Sauva-Aslak, koska hän oli loukannut toisen jalkansa ja joutui liikkumaan sauvoja apuna käyttäen. Se ei Peltovuomaa kuitenkaan hidastanut: hän on tiettävästi ensimmäinen, joka löysi kultaa Tankavaarasta vuonna 1934. Hän löysi kultapaikalle unen ennustuksen perusteella. Purnumukan paikalliset asukkaat kaivoivat Tankavaarassa kultaa Peltovuoman löydön jälkeen omiin tarpeisiinsa. Kullan löytyminen toi kaivattua vaurautta alueen asukkaille ja virkisti Vuotson saamelaiskylän sekä poronomistajien elämää. Kun ensimmäinen valtaushakemus alueelle jätettiin, sana kullasta levisi ja paikalle alkoi saapua kullankaivajia. Tästä saikin alkunsa Tankavaaran kultaryntäys. 📸 Ilmari Mäkipuron kokoelma / Kultamuseo

Kultahenkilöt -sarjan tämän viikon henkilönä on Tankavaaran kullan löytäjä, Aleksanteri Peltovuoma (1892-1968). Peltovuoma oli saamelainen talollinen, joka asui Purnumukan kylässä ja teki myös sepän töitä. Peltovuoma tunnettiin myös lempinimellä "Sauva-Aslak", koska hän oli loukannut toisen jalkansa ja joutui liikkumaan sauvoja apuna käyttäen. Se ei Peltovuomaa kuitenkaan hidastanut: hän on tiettävästi ensimmäinen, joka löysi kultaa Tankavaarasta vuonna 1934. Hän löysi kultapaikalle unen ennustuksen perusteella. Purnumukan paikalliset asukkaat kaivoivat Tankavaarassa kultaa Peltovuoman löydön jälkeen omiin tarpeisiinsa. Kullan löytyminen toi kaivattua vaurautta alueen asukkaille ja virkisti Vuotson saamelaiskylän sekä poronomistajien elämää. Kun ensimmäinen valtaushakemus alueelle jätettiin, sana kullasta levisi ja paikalle alkoi saapua kullankaivajia. Tästä saikin alkunsa Tankavaaran kultaryntäys.

📸 Ilmari Mäkipuron kokoelma / Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 tuntia sitten
Katso Facebookissa
· Jaa
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

1 CommentKommentoi Facebookissa

Hieno homma että museo julkaisee henkilökuvauksia kultamaitten legendoista,iso kiitos.

Onko sinulla muistoja, kokemuksia tai näkemyksiä Ivalon kultamiespatsaista? Kultamuseolla selvitämme patsaiden merkitystä niin paikallisille kuin muillekin. Vastaa kyselyyn ja jaa meille muistosi patsaista! Patsaat sijaitsevat Ivalossa Hotelli Kultahipun vieressä. Vastauksia tullaan käyttämään osana merkitysanalyysiä, jonka Kultamuseo tekee Inarin kunnan toimeksiannosta. Pääset kyselyyn alla olevasta linkistä: https://forms.gle/R5RgAnVLnNwuoGJb6 📸 Kultamuseo

Onko sinulla muistoja, kokemuksia tai näkemyksiä Ivalon kultamiespatsaista? Kultamuseolla selvitämme patsaiden merkitystä niin paikallisille kuin muillekin. Vastaa kyselyyn ja jaa meille muistosi patsaista! Patsaat sijaitsevat Ivalossa Hotelli Kultahipun vieressä.

Vastauksia tullaan käyttämään osana merkitysanalyysiä, jonka Kultamuseo tekee Inarin kunnan toimeksiannosta. Pääset kyselyyn alla olevasta linkistä:

forms.gle/R5RgAnVLnNwuoGJb6

📸 Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

7 päivää sitten
Katso Facebookissa
· Jaa
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

0 CommentsKommentoi Facebookissa

Tällä viikolla esittelemme kultahenkilö- sarjassa miehen, joka on useiden aiempien sarjan valokuvien ottaja. Herman Emil Stigzelius (1917-1993) oli aktiivinen kultamaiden toimija monessakin mielessä. Hän oli koulutukseltaan tekniikan tohtori, ja toimi uransa aikana monipuolisissa tehtävissä: kullanetsijänä, kultahistorian tallentajana sekä geologian erityisasiantuntijana. Stigzeliuksen kultakuume alkoi vuonna 1940 hänen aloittaessaan kaivosinsinöörinä Haverin kultakaivoksella. Hän toimitti kaivostoimiston päällikön virkaa vuosina 1947-1970. Hänet ylennettiin Geologisen tutkimuslaitoksen johtajaksi vuonna 1970. Hän toimi kultamailla geologian asiantuntijatehtävissä. Hänestä tuli aikanaan Suomen nuorin teollisuusneuvos. Stigzelius oli pitkän uransa aikana laajalti tekemisissä kullankaivajien kanssa, ja solmikin paljon elinikäisiä ystävyyssuhteita kullankaivajien kanssa. Stigzelius on ollut todella näkyvä henkilö suomalaisessa kultahistoriassa. 📸 Kultamuseo

Tällä viikolla esittelemme kultahenkilö- sarjassa miehen, joka on useiden aiempien sarjan valokuvien ottaja. Herman Emil Stigzelius (1917-1993) oli aktiivinen kultamaiden toimija monessakin mielessä. Hän oli koulutukseltaan tekniikan tohtori, ja toimi uransa aikana monipuolisissa tehtävissä: kullanetsijänä, kultahistorian tallentajana sekä geologian erityisasiantuntijana. Stigzeliuksen kultakuume alkoi vuonna 1940 hänen aloittaessaan kaivosinsinöörinä Haverin kultakaivoksella. Hän toimitti kaivostoimiston päällikön virkaa vuosina 1947-1970. Hänet ylennettiin Geologisen tutkimuslaitoksen johtajaksi vuonna 1970. Hän toimi kultamailla geologian asiantuntijatehtävissä. Hänestä tuli aikanaan Suomen nuorin teollisuusneuvos. Stigzelius oli pitkän uransa aikana laajalti tekemisissä kullankaivajien kanssa, ja solmikin paljon elinikäisiä ystävyyssuhteita kullankaivajien kanssa. Stigzelius on ollut todella näkyvä henkilö suomalaisessa kultahistoriassa.

📸 Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

1 viikko sitten
Katso Facebookissa
· Jaa
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

2 CommentsKommentoi Facebookissa

Kuljetin lentokoneella Stigeliusta Hänen jäähyväisreissulla Lemmenjoen kultamailla (EFJP ja -MP). Mukana olivat PJ. Kangasniemi ja Seppo J Partanen. Sain muistoksi käynnistä Hermannin aidolla kullalla reunustetun käyntikortin ja Seppo lähetti omistus-kirjoituksella varustetun kirjansa "kullankaivaja opas". Mukavia muistoja 😊😊.

olen lukenut hänen kirjan.

HUOM: Kultamuseo on poikkeuksellisesti suljettu vielä keskiviikkona 16.10.2024. Tervetuloa museoon taas torstaina 17.10.2024 klo 10–16! NOTICE: Gold Museum is exceptionally closed on Wednesday, October 16 th 2024. Welcome to museum again on Thursday October 17th from 10 am to 4 pm! #goldmuseumlapland #kultamuseo #aukioloajat #laplandnorthdestinations #sodankylä

HUOM: Kultamuseo on poikkeuksellisesti suljettu vielä keskiviikkona 16.10.2024. Tervetuloa museoon taas torstaina 17.10.2024 klo 10–16!

NOTICE: Gold Museum is exceptionally closed on Wednesday, October 16 th 2024. Welcome to museum again on Thursday October 17th from 10 am to 4 pm!

#goldmuseumlapland #kultamuseo #aukioloajat #laplandnorthdestinations #sodankylä ... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten
Katso Facebookissa
· Jaa
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

3 CommentsKommentoi Facebookissa

Toivottavasti rosvot saadaan kiinni!

Tsemppiä sinne teille

Kaikkia saatanan kutaleita sitä on taas ollukin liikkeellä...

Tänään esittelemme teille kultahenkilönä erään Lapin kultamaiden tunnetuimman legendan! Petronella eli Sylvia Petronella van der Moer (1923-2014) oli kultamailla vieraillut hollantilainen toimittaja, joka toimi kultamailla kokkina sekä avustavissa tehtävissä. Hän saapui ensimmäistä kertaa kultamaille geologi Klaus Säynäjärven matkassa vuonna 1949. Petronella vietti kesän Lemmenjoen kultamailla, ja aikoi jäädä talveksikin alueelle. Kuitenkin hänet pidätettiin maksamattomien laskujen takia hänen ollessaan ostamassa talvivarusteita Ivalossa. Petronellan ystävät kuittasivat hänen velkansa, mutta hänet silti karkoitettiin maasta, koska hänen epäiltiin olevan hollantilainen vakooja. Petronella muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1969 ja asui siellä elämänsä loppuun asti. Hänen toiveestaan hänen tuhkansa kuitenkin tuotiin Pyrkyrien palstalle Lappiin hänen tyttärensä toimesta. Petronella jätti kullankaivajiin lähtemättömän vaikutuksen, ja hänen nimensä on edelleen nähtävissä Lapissa niin ravintolan, tuntureiden kuin museollamme nähtävillä olevien jokiveneiden nimissä. Kuvassa Petronella seisoo saunan ovella pyykkipäivänä Lemmenjoen kultamailla vuonna 1949. 📸 Jukka Pellinen / Kultamuseo

Tänään esittelemme teille kultahenkilönä erään Lapin kultamaiden tunnetuimman legendan! Petronella eli Sylvia Petronella van der Moer (1923-2014) oli kultamailla vieraillut hollantilainen toimittaja, joka toimi kultamailla kokkina sekä avustavissa tehtävissä. Hän saapui ensimmäistä kertaa kultamaille geologi Klaus Säynäjärven matkassa vuonna 1949. Petronella vietti kesän Lemmenjoen kultamailla, ja aikoi jäädä talveksikin alueelle. Kuitenkin hänet pidätettiin maksamattomien laskujen takia hänen ollessaan ostamassa talvivarusteita Ivalossa. Petronellan ystävät kuittasivat hänen velkansa, mutta hänet silti karkoitettiin maasta, koska hänen epäiltiin olevan hollantilainen vakooja. Petronella muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1969 ja asui siellä elämänsä loppuun asti. Hänen toiveestaan hänen tuhkansa kuitenkin tuotiin Pyrkyrien palstalle Lappiin hänen tyttärensä toimesta. Petronella jätti kullankaivajiin lähtemättömän vaikutuksen, ja hänen nimensä on edelleen nähtävissä Lapissa niin ravintolan, tuntureiden kuin museollamme nähtävillä olevien jokiveneiden nimissä. Kuvassa Petronella seisoo saunan ovella pyykkipäivänä Lemmenjoen kultamailla vuonna 1949.

📸 Jukka Pellinen / Kultamuseo ... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten
Katso Facebookissa
· Jaa
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

1 CommentKommentoi Facebookissa

Petronellan kukkuloilla olen käynyt!

HUOM HUOM: Kultamuseo on poikkeuksellisesti suljettu huomenna maanantaina 14.10.2024 sekä tiistaina 15.10.2024! NOTICE: Gold Museum is exceptionally closed on Monday 14th and on Tuesday 15th of October 2024!

HUOM HUOM: Kultamuseo on poikkeuksellisesti suljettu huomenna maanantaina 14.10.2024 sekä tiistaina 15.10.2024!
NOTICE: Gold Museum is exceptionally closed on Monday 14th and on Tuesday 15th of October 2024! ... Näytä lisääNäytä vähemmän

2 viikkoa sitten
Katso Facebookissa
· Jaa
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

0 CommentsKommentoi Facebookissa

Lue lisää